Teksti: Inkeri Tanhua 15.2.2019

Koulutusvalintoihin vaikuttaneet syyt kahdella erilaisella teknisellä alalla  

Kaksi erilaista teknistä alaa

Tutkimukseen haastateltiin opiskelijoita kahdesta eri opiskelijaryhmästä pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa ammatillisessa oppilaitoksessa. Ensimmäinen opiskelijaryhmä oli hammastekniikan opiskelijoiden ryhmä. Toinen ryhmä opiskeli kone- ja tuotantotekniikkaa. Näin tutkimuksessa pystyttiin vertailemaan kahta teknistä alaa, joista ensimmäinen on naisenemmistöinen ja jälkimmäinen miesenemmistöinen.

Hammastekniikan perustutkinto valmistaa hammaslaborantiksi. Hammaslaborantti valmistaa tilauksen mukaisia suuhun sijoitettavia laitteita, kuten hammasproteeseja tai hampaiden oikomahoidossa tarvittavia laitteita. Hammaslaborantin tavallisin työpaikka on hammaslaboratorio, josta terveydenhoidon ammattilaiset tilaavat töitä. Työssä tarvitaan hyviä käden hienomotorisia taitoja, sekä kykyä seurata tarkasti esimerkiksi hammaslääkärin kirjoittamia ohjeita. (Katso lisää ammattinetistä: hammaslaborantti). Työ hammaslaboratoriossa vaatii tarkkuuden lisäksi myös voimaa eikä sovellu allergiselle. Lisää työstä hammaslaboratorioissa voi lukea esimerkiksi opinnäytetyöstä Kuormittuminen hammaslaboratoriossa: fysikaaliset altisteet ja fyysiset kuormitustekijät (Moilanen et al. 2016). Hammaslaborantin minimialoituspalkka on työehtosopimuksen mukaan 1672 € kuukaudessa, ja palkkojen tietoinfo -sivuston mukaan hammaslaboranttien keskipalkka on 2400 € kuukaudessa. Työehtosopimuksesta näkee selkeästi, kuinka palkka nousee kokemuksen myötä. Koulutusala on pieni: hammaslaboranttikoulutuksessa aloittaa vuosittain alle 40 henkilöä. Hammaslaboranttia ylempi tutkinto on ammattikorkeakoulussa suoritettava hammasteknikon tutkinto.

Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto valmistaa koneistajaksi. Koneistaja valmistaa metallisia kappaleita ja koneen osia erilaisten työstömenetelmien avulla. Näitä menetelmiä ovat esimerkiksi sorvaus, jyrsintä, hionta, avarrus ja höyläys. Koneistajat työskentelevät pääasiassa konepajoilla ja metalliverstailla. (Katso lisää ammattinetistä: koneistaja). Kone- ja tuotantotekniikan yhtenä osa-alueena opetellaan hitsausta. Hitsaaja kokoaa levy- ja metallirakenteita yhdistäen osat eri hitsausmenetelmiä käyttäen. Hitsaajien työpaikkoja on konepajojen lisäksi esimerkiksi telakoilla ja korjaamoilla. (Katso lisää ammattinetistä: hitsaaja). Koneistajien ja hitsaajien palkkaus perustuu Teknologiateollisuuden työehtosopimukseen, mutta minipalkka vaihtelee työn vaativuuden mukaan, joten yhtä aloituspalkkaa on vaikea määritellä. Tilastokeskuksen mukaan hitsaajan (luokka valimotyöntekijät, hitsaajat, levysepät ym.) mediaanipalkka eli yleisin palkka on 2749 € kuukaudessa ja alin kymmenys hitsaajista tienaa 2208 € kuukaudessa. Samoin kuin hammaslaborantin työssä, myös koneistajan ja hitsaajan töissä tarvitaan kädentaitoja ja huolellisuutta, sekä hyvää piirustusten lukutaitoa. Kone- ja tuotantotekniikan koulutuksessa aloittaa vuosittain yli 1200 opiskelijaa, ja opiskelupaikkoja jää silti täyttämättä. Myös kone- ja tuotantotekniikassa voi opiskella ammatillista perustutkintoa ylemmän tutkinnon ammattikorkeakoulussa.

Hammastekniikan opiskelijoiden syyt hakeutua alalle

Hammastekniikan opiskelijoista moni kertoi, että on kiinnostunut alasta, koska haluaa tehdä töitä käsillään. Hammastekniikan tyyppisinä vaihtoehtoina esitettiin muun muassa koruseppä, kelloseppä ja laborantti. Opiskelijoille tuntui myös olevan tärkeää, että käsillä tehtävä työ on pientä. Monille oli tullut yllätyksenä, kuinka isoja koneita ja uuneja pienten hammasproteesien valmistukseen tarvitaan.

Valinnan osuminen juuri hammastekniikkaan oli monelle ollut myös hieman sattumanvaraista. Ala ei välttämättä ollut ennestään heille kovinkaan tuttu: se vain kuulosti alalta, jossa voisi tehdä töitä käsillään ja työllistyä. Hammasala saattoi tuntua tutulta myös esimerkiksi siksi, että omat hampaat oli oiottu. Hammastekniikan opiskelijoista osa kertoi valinneensa alan myös auttamishalun takia. He toivoivat voivansa tehdä ihmiset onnellisiksi uusista hampaistaan.

Yksi syy valita hammastekniikan opiskelu oli se, että opiskelijat olisivat oikeastaan halunneet opiskella hammaslääkäreiksi, mutta se ei syystä tai toisesta ollut mahdollista. Esimerkiksi lapsena tapahtunut maahanmuutto vaikutti siihen, ettei osa opiskelijoista kokenut voivansa mennä tai ollut päässyt lukioon, ja näin ollen se oli vaikuttanut heidän päätökseensä tulla opiskelemaan hammastekniikkaa. (Tarkemman kuvauksen opiskelijaryhmästä voit lukea osiosta tutkimuksen toteutus.) Kaikkeen hampaiden kanssa tehtävään työhön tuntui myös liittyvän samanlaisia positiivisia mielikuvia esimerkiksi työn arvostuksesta ja hyvästä palkkauksesta, vaikka varsinkin hammaslaboranttien aloituspalkka on suhteellisen pieni. Muutamat olivat hammastekniikan opintoja aloittaessaan ajatelleet alan työllisyystilanteen olevan hyvä, vaikka pääkaupunkiseudulla itse asiassa on tällä hetkellä hieman ylitarjontaa hammaslaboranteista. Osa opiskelijoista kertoi aikovansa opiskella hammaslaborantin tutkinnon jälkeen ammattikorkeakoulussa hammasteknikoksi.

Kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoiden syyt hakeutua alalle

Kone- ja tuotantotekniikan opiskelijat perustelivat alavalintaansa ennen kaikkea hyvällä työllisyydellä. Se on ymmärrettävää, sillä alan tämänhetkinen työllisyystilanne tosiaan on hyvä, joskin ala on suhdanneherkkä. Monella kone- ja tuotantotekniikan maahanmuuttajataustaisella opiskelijalla oli myös jo ennestään kokemusta alalla työskentelystä aiemmassa kotimaassaan. Tällöin tuntui luontevalta jatkaa samalla alalla, mutta koska työn saaminen vaatii Suomessa usein vaatii suomalaisen tutkinnon, he olivat ensin tulleet opiskelemaan. Toisaalta osa opiskelijoista oli vaihtanut ammattia Suomeen muuton takia. Ammatinvaihtajien edelliset elinkeinot vaihtelivat paljon: yksi oli ollut kalastaja, toinen Internet-kahvilan pitäjä, ja kolmannella oli akateeminen tutkinto.

Myös nuorille kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoille ala oli jotenkin tuttu entuudestaan. Yhdellä oli sukulaisia ja toisella isä samalla alalla. He olivat myös kokeilleet esimerkiksi hitsaamista jo ennen opiskelun aloittamista, ja pitäneet siitä. Opiskelijoilla oli myös paljon positiivisia mielikuvia alasta. He pitivät alan töitä arvostettavina ja tärkeinä, ja heistä tuntui hyvältä ajatukselta tehdä ”kovaa työtä” ja käyttää suuria koneita.

Hammastekniikan opiskelijoiden painottama halu tehdä käsillään töitä, ei tullut samalla tavoin esille kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoiden puheissa. Vain yksi opiskelija viittasi erilaisten käsillä tehtävien töiden samantyyppisyyteen. Tämä ero saattaa osittain johtua siitä, että siinä missä hammastekniikan opiskelijat olivat usein tehneet valinnan lukion ja hammastekniikan opintojen välillä, kone- ja tuotantotekniikassa vain harva oli ajatellut lukiota. Sen sijaan painotettiin sitä, että koulutus ei saa kestää liian pitkään ja sen pitää valmistaa ammattiin. Kone- ja tuotantotekniikan maahanmuuttajataustaiset opiskelijat olivat enimmäkseen jo yli 30-vuotiaita, ja he kertoivat tästä syystä haluavansa ammatin nopeasti. Myös nuoret opiskelijat painottivat opiskelun nopeutta. He eivät olleet kiinnostuneet pitkästä koulutuksesta ja opiskelusta. Näin ollen epäkiinnostus koulussa oloon painottui puheessa käsillä tehtävän työn sijaan. Vanhempien maahanmuuttajien mielestä nuorten valinta tuntui ehkä hieman hassulta, ja suomalaistaustaiset nuoret joutuivatkin ryhmähaastattelussa vastaamaan kanssaopiskelijoidensa kysymyksiin siitä, etteivätkö he todella haluaisi opiskella enemmän.

Yhteenveto hammastekniikan ja kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoiden syitä valita koulutusala

Taulukossa 1 on yhteenveto kahdella erilaisella teknisellä alalla opiskelijoiden esille tuomista syistä valita juuri kyseinen koulutusala. Yhteenvedon lisäksi voit myös katsoa esimerkkisitaatit opiskelijoiden perusteluista.

Opettajien käsitykset siitä, miksi metallialalle ei tulla

Kun kysyin kone- ja tuotantotekniikan opettajilta, miten opiskelijat heidän alalleen päätyvät, he toivat esille samat asiat, jotka olin kuullut opiskelijoiltakin. Tämän lisäksi opettajat keskustelivat myös siitä, miksi alalle ei tulla. Opettajien mukaan kone- ja tuotantotekniikka jää nuorille pääosin vieraaksi alaksi ja monilla on siitä hieman negatiivinen kuva. Negatiivista kuvaa tuottavat esimerkiksi uutiset, jotka usein kertovat irtisanomisista. Lisäksi uutiskuviin helposti valitaan näyttävää kuvamateriaalia, kuten hitsaustilanne, jossa kipinät lentävät. Tämä antaa opettajien mukaan kapean kuvan alan töistä.

Opettajat toivat lisäksi esille, että helppo pääsy opintoihin voi toimia potentiaalisia opiskelijoita karkoittavana tekijänä. Kone- ja tuotantotekniikassa tarvitaan paljon työvoimaa, ja tästä syystä opiskelupaikkoja on paljon, eikä niitä saada kaikkia täytettyä. Näin ollen sisään on helppo päästä. Sisään pääsyn helppous ei toki kerro alasta tai itse työstä mitään. Opettajat kuitenkin arvelivat, että peruskoulujen opinto-ohjaajat esittelevät alaa lähinnä siinä tapauksessa, että oppilas ei pääse matalien arvosanojensa takia muuhun koulutukseen.

Opettajien mukaan uutisoinnin kapeus ja helppo sisäänpääsy saavat aikaan sen, että ala on vieras ja mielikuva siitä on negatiivinen, eikä alalle hakeudu kovin paljon opiskelijoita suomalaisen peruskoulun jälkeen.

Opettajien käsitykset siitä, miksi tekniset terveysalat houkuttelevat

Kutsun tässä tutkimuksessa teknisiksi terveysaloiksi kolmea ammatillisissa oppilaitoksissa opetettavaa alaa: hammastekniikkaa, lääkealaa ja laboratorioalaa. Lääkealalta valmistuu lääketeknikoksi, laboratorioalalta laborantiksi, ja hammastekniikasta hammaslaborantiksi.

Kaikkien näiden alojen opettajat toivat esille, että yksi syy, miksi erityisesti nämä alat ovat suosittuja, on se, että ne yhdistetään lääketieteeseen ja jopa lääkärin työhön. Lääketieteeseen liittyvät positiiviset mielikuvat siis heijastuvat näihin ammattiaineisiin, vaikka niitä opiskelemalla ei pääsekään opiskelemaan lääkäriksi. Lääkealalta valmistuneet opiskelijat ovat töissä esimerkiksi apteekkien toimisto-, myynti- ja järjestelytehtävissä tai lääkkeiden valmistuksessa. Laborantit puolestaan laboratorioissa, joissa heidän työhönsä kuuluu muun muassa analyysien ja mittausten tekemistä, sekä aineiden pitoisuuksien määrittelyä.

Opettajat myös toivat esille, että erityisesti maahanmuuttajataustaiset opiskelijat tai heidän vanhempansa näkevät tekniset terveysalat houkuttelevina ja hyödyllisinä aineina.

Sukupuolittuneet mielikuvat kahdesta teknisestä alasta

Hammastekniikassa ja kone- ja tuotantotekniikassa on paljon samankaltaisuuksia. Kummassakin valmistetaan piirustusten ja muiden ohjeiden mukaisesti erilaisten työkalujen avulla tuotteita. Kone- ja tuotantotekniikassa materiaalina on metalli. Metalli on myös yksi hammastekniikassa käytetyistä aineista, sillä esimerkiksi proteesissa voi olla metallirunko.

Hammastekniikan opiskelijoista kukaan ei ollut kuitenkaan harkinnutkaan kone- ja tuotantotekniikan opiskelua. Ala kuulosti heidän mielestään vieraalta. He liittivät metallien kanssa työskentelyn isoihin koneisiin ja isoihin työkaluihin, ja arvelivat työn olevan raskaampaa kuin heidän työnsä. Samalla hammastekniikan opiskelijat kuitenkin myös kertoivat, että heidänkin alansa on mielikuvia raskaampaa. Vaikka lopputuote onkin suhteellisen pieni suuhun mahtuva tuote, tarvitaan valmistusvaiheissa esimerkiksi isoja, kuumia uuneja metallin sulatukseen.

Monelle hammastekniikan opiskelijalle työn raskaus ja isot koneet olivat olleet yllätys. Myös tiettyjen työvaiheiden sotkuisuus oli ollut opiskelijoille yllätys ja he kertoivat haitallisten aineiden ja pölyn lisäävän työn kuormittavuutta ja aiheuttavan esimerkiksi allergioita. Opiskelijoiden käsitys omista kyvyistään työhön oli kuitenkin hyvä. Vaikka he pitivät kone- ja tuotantotekniikkaa itselleen sopimattomana alana isojen koneiden takia, he uskoivat pärjäävänsä hammastekniikassa käytettyjen koneiden kanssa.

Kone- ja tuotantotekniikan opiskelijat keskustelivat alansa fyysisestä kuormittavuudesta hyvin samantyyppisesti kuin hammastekniikan opiskelijat. Molempien ryhmien opiskelijat pitivät kuntosalilla käymistä ja muuta liikuntaa hyvänä vastapainona samanlaisissa asennoissa tehtävälle työlle. Jotkut kone- ja tuotantotekniikan opiskelijat myös ihannoivat työnsä fyysisyyttä ja puhuivat metallityöstä kovan työn tekemisenä, joka sopi heille.

Kun kysyin kone- ja tuotantotekniikan miesopiskelijoilta syitä siihen, miksei alalla ole enempää naisia, he nostivat työn fyysisyyden yhdeksi syyksi. Toisaalta osa miesopiskelijoistakin kyseenalaisti tämän perustelun. Työn ergonomia nähtiin tärkeäksi myös miehille. Kone- ja tuotantotekniikka opiskelevat naiset eivät käsitelleet puheessaan mitenkään erityisellä tavalla sitä, että työ on fyysistä tai että siinä käytettävät koneet ovat kooltaan isompia kuin jollain toisella alalla käytettävät koneet. Se ei ilmeisesti ollut tullut heille samalla tavoin yllätyksenä kuin se oli tullut hammastekniikan opiskelijoille.

Hammastekniikkaa opiskelevien naisten mielikuvissa tekninen ala sopi naisille, jos se sisälsi tarkkaa työtä ja sitä tehtiin suhteellisen pienillä koneilla. Opiskelijat olivat tätä mieltä siitä huolimatta, että työ hammaslaboratorioissakin on raskasta ja vaatii myös isoja koneita. Joidenkin kone- ja tuotantotekniikkaa opiskelevien miesten mielikuvissa metalliala sopi miehille erityisesti siksi, että se oli ”kovaa fyysistä työtä”. Näin mielikuvat kahdesta erilaisesta teknisestä alasta ohjasivat sitä, mille aloille opiskelijat kokivat sopivansa.

Palaa lukemaan SEGLI-hankkeen tutkimusraporttia.