Ammattien sukupuolenmukaisen eriytymisen syyt ja mahdollisuudet lieventää eriytymistä ammatillisissa oppilaitoksissa

Lukuohje: Hankkeen tutkimus on raportoitu tutkimuksen edetessä pieninä osina, jotka on julkaistu hankkeen nettisivuilla erillisinä teksteinä. Osa tutkimuksesta on julkaistu hankkeen nettisivuilla tietoa -osiossa, osa blogiteksteinä, ja osa vain tässä hankkeen tutkimusraportissa. Eri osiot on suunniteltu toimimaan myös itsenäisinä teksteinä. Voitkin lukea tutkimusraporttia haluamassasi järjestyksessä, ja voit lukea siitä myös vain osia. Tämän sisällysluettelon tarkoitus on auttaa hahmottamaan tutkimuksen kokonaisuus.

Sisältö

Tiivistelmä ja johdantoluku

Tutkimuksen tausta ja teoreettiset lähtökohdat

Käsitteet: segregaatio, ammatillinen segregaatio, sukupuoli, sukupuolen moninaisuus, intersektionaalisuus, sukupuolten tasa-arvo, tasa-arvon paradoksi, ammatillinen koulutus, tekniikan alat

Ammatillisen koulutuksen segregaatio lukuina

Teorioita sukupuolenmukaisen segregaation syistä

Tutkimuksen toteutus

Oppilaitosten ja opiskelualojen valinta

Oppituntien havainnointi

Opiskelijoiden haastattelut

Opettajien haastattelut

Tutkimuksen tulokset

Koulutusvalintoihin vaikuttaneet syyt kahdella erilaisella teknisellä alalla

Miksi sukupuoli vaikuttaa alavalintaan?

Miten kiinnostavuus määrittyy alavalintaa tehtäessä: Miten valitsen kiinnostavan alan ja työn? Katso nuorten aikuisten vinkit

Ammatinvalintapsykologien näkemyksiä alavalinnan syistä ja sukupuolenmukaisesta segregaatiosta - raportti ja blogiteksti “‘Kiinnostuksista lähdetään liikkeelle, mutta…’ Ammatinvalintapsykologit segregaatiota purkamassa”

Tietojärjestelmät ja sukupuolen moninaisuus

Tulokset verrattuna aiempaan tutkimukseen: Miksi koulutuksen segregaatio laitetaan nykyään yksilöiden syyksi?

Suosituksia ja ideoita

Suosituksia segregaation lieventämiseksi eri toimijoille

Koulutusaineisto: Sukupuolenmukaisen segregaation syyt ja keinoja segregaation lieventämiseksi

Ammattien sukupuolenmukaisen eriytymisen syyt ja mahdollisuudet lieventää eriytymistä ammatillisissa oppilaitoksissa

Tiivistelmä

Sukupuolenmukainen eriytyminen eli segregaatio nähdään usein yhtenä Pohjoismaiden keskeisimmistä tasa-arvo-ongelmista. Etnisen taustan mukainen segregaatio puolestaan on tämän hetken Suomessa murroksessa. Tutkimus pyrkii syventämään näitä keskusteluja tuottamalla uutta tietoa ilmiöistä.

Tutkimuksessa etsitään syitä siihen, miksi eri ihmisryhmät päätyvät keskimäärin eri koulutuspoluille ja eri ammatteihin. Analyysissa huomioidaan sukupuolenmukaiset erot sekä muista tekijöistä, kuten etnisestä taustasta, johtuvat erot (intersektionaalinen lähestymistapa). Erityisesti pohditaan, miksi sukupuoli vaikuttaa niin paljon ammatinvalintaan. Yksilöllisten polkujen lisäksi selvitetään oppilaitosten roolia, eli sitä, miten oppilaitosten käytännöt vaikuttavat opiskelijoiden näkemyksiin tulevaisuudestaan. Tutkimus tuottaa lisää tietoa ammatillisen segregaation syistä, sekä keinoja lieventää sukupuolenmukaista eriytymistä ammatillisissa oppilaitoksissa.

Tutkimukseen haastateltiin ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoita ja opettajia, ja lisäksi aineistoa kerättiin havainnoimalla oppitunteja. Opiskelijoiden haastatteluissa ja oppituntien havainnoinnissa keskityttiin kahteen oppiaineeseen: hammastekniikkaan sekä kone- ja tuotantotekniikkaan. Nämä alat valittiin mukaan, koska haluttiin valita sekä nais- että miesenemmistöinen ala. Lisäksi valitsemalla kaksi teknistä alaa pystyttiin vertailemaan tekniikkaan liittyviä käsityksiä kahdella erilaisella alalla.

Tutkimus jatkaa etenkin Pohjoismaista ja kansainvälistä tasa-arvokeskustelua segregaation syistä. Tutkimus tuottaa myös käytännönläheistä tietoa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa, yrityksissä, jotka tarjoavat opiskelijoille työssäoppimispaikkoja, opinto-ohjauksessa, sekä kunnallisessa päätöksenteossa.

Johdanto

Suomen koulutus- ja työelämä on sukupuolen mukaan eriytynyt eli segregoitunut, ja segregaatio on voimakkaampaa kuin Euroopassa keskimäärin (Bettio and Vershchagina, 2009). Tasa-ammateissa, eli ammateissa joissa on vähintään 40 % miehiä ja naisia, työskenteli vuonna 2015 vain 10 % suomalaisista työllisistä (Tilastokeskus, 2018). Ammatillinen koulutus ja ammatit, joihin ammatillisista oppilaitoksista valmistutaan, ovat erityisen segregoituneita sukupuolen mukaan (ks. juttu "Ammatillisen koulutuksen segregaatio lukuina" sekä opetushallinnon tilastopalvelu). Sukupuolenmukainen eriytyminen ei siis suinkaan ole lievenemässä itsekseen. Maahanmuutto on lieventänyt sukupuolenmukaista segregaatiota joillakin naisenemmistöisillä aloilla, kuten lähihoitajissa, mutta lisännyt segregaatiota joillakin miesenemmistöisillä aloilla. Samalla on muodostunut etnisen taustan mukaista segregaatiota.

Mistä näin voimakas sukupuolenmukainen segregaatio ammatillisessa koulutuksessa johtuu? Minkälaista Suomessa on nykyään opiskella naisenemmistöisillä ja miesenemmistöisillä aloilla ammatillisissa oppilaitoksissa? Entä aloilla, joiden opiskelijoista suurin osa puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin kotimaisia kieliä? Kuinka tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat opiskelussa? Kuinka opiskelijoiden ammatti-identiteetti muodostuu ja minkälainen rooli tässä on sukupuolella ja äidinkielellä? Mitä oppilaitoksissa voitaisiin tehdä sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventämiseksi? SEGLI:n tutkimus etsii vastauksia näihin kysymyksiin.

Sukupuolenmukaisen segregaation syiden ja lievennyskeinojen etsiminen on paitsi kiinnostavaa, myös yksi mahdollinen keino tasa-arvon edistämiseksi. Sukupuolenmukainen segregaatio on nimittäin tyypillisesti nähty Pohjoismaisessa keskustelussa yhtenä tasa-arvo-ongelmana. Esimerkiksi ruotsalaisen tutkijan ja klassikkofeministin Yvonne Hirdmanin (1988) mukaan vaakasuora segregaatio (eriytyminen eri aloille) pitää naisten ja miesten työt erillään toisistaan, ja opettaa naisille ja miehille erityyppisiä taitoja. Pystysuora segregaatio (eriytyminen eritasoisiin tehtäviin) puolestaan jakaa valtasuhteet niin, että miehet ovat taloudellisen vallan huipulla, kun taas naisilla on päävastuu lasten hoidosta (Hirdman, 1988). Pohjoismaisessa feministisessä tutkimuksessa siis nähdään sukupuolenmukainen segregaatio ongelmana, koska eriytyminen mahdollistaa epätasa-arvon.

Sukupuolenmukaisen segregaation syitä on tutkittu paljon kansainvälisestikin. Keskustelu sukupuolenmukaisen segregaation syistä oli erityisen vilkasta 70- ja 80-luvuilla (Bettio and Vershchagina, 2009), mutta osoittaa jälleen vilkastumisen merkkejä. Klassinen tapa jaotella segregaatiota selittäviä teorioita on ollut jakaa ne työvoiman tarjontaan ja kysyntään liittyviin teorioihin (Kaufman, 2002; Reskin, 1993). SEGLI-hankkeen kirjallisuuskatsauksen perusteella työvoiman tarjontaa liittyviä teorioita ovat esimerkiksi inhimillisen pääoman teoria (yksilön rationaalinen ja vapaa mahdollisuus investoida tiettyjen taitojen oppimiseen) ja preferenssiteoria (erilaiset arvot, valinnat). Työvoiman kysyntään liittyviin teorioihin puolestaan kuuluvat syrjintää ja etuoikeuksia tuottavat organisaatioiden käytännöt (työhönotto, urakehitys, työympäristö, häirintä, tarvittavat taidot, perheystävällisyys) ja jonotusteoria (tietyt työnhakijaryhmät valitaan muita ennen, ja loput jäävät jonottamaan). Osa näistä joskus vallalla olleista teorioista on myöhemmin kyseenalaistettu ja empiirinen tutkimus on osoittanut esimerkiksi inhimillisen pääoman teoriassa monia aukkoja. Ilmiötä ei ole edelleenkään täysin selitetty, ja vaihtamalla lähestymistapaa on mahdollista luoda uusia parempia selityksiä ammatillisen segregaation syiden ymmärtämiseksi.

Uudempi feministinen tutkimus katsoo segregaatiota usein intersektionaalisesta näkökulmasta. Intersektionaalisuudella tarkoitetaan, että otetaan huomioon rodun, luokan, sukupuolen, seksuaalisuuden, etnisyyden, kansallisuuden, vammaisuuden ja iän yhtäaikaiset vaikutukset (Collins, 2015). Nina Lykken (2010: 50-51) mukaan intersektionaalisuus on teoreettinen ja metodologinen työkalu, jonka avulla voidaan analysoida, kuinka tietyt historialliset valtaerot ja normit vaikuttavat yhtäaikaisesti ja luovat epätasa-arvoa ja epätasa-arvoisia suhteita. Feministisestä intersektionaalisesta näkökulmasta katsoen sukupuolen mukaisen segregaation aiheuttavat sukupuolittuneet syrjintää ja etuoikeuksia tuottavat prosessit. Syrjintä ja etuoikeudet saavat aikaan sen, että tietyt ryhmät ja yksilöt löytyvät tietyistä organisaatioista ja tietyistä positioista muiden jäädessä ulkopuolelle. Sukupuolen lisäksi myös muut tekijät, kuten etninen tausta ja luokka, vaikuttavat näihin prosesseihin. Intersektionallinen tutkimus ottaa sukupuolen lisäksi ainakin joitakin muitakin tekijöitä huomioon. Nämä prosessit ovat erilaisia eri organisaatioissa ja tilanteissa, ja yksi henkilökin yleensä kokee elämänsä aikana sekä syrjintää että etuoikeutuksia. Samalla on kuitenkin myös mahdollisuus löytää johdonmukaisuuksia niin yksilö- kuin organisaatiotasollakin. Intersektionaalinen tutkimus voikin tuoda esille sellaisia segregaatiota tuottavia syitä, jotka eivät tule esille pelkästään sukupuoleen tai pelkästään etniseen taustaan keskittyvässä tutkimuksessa.

SEGLI:n tutkimus tuottaa uutta tietoa ammatillisen segregaation syistä hyödyntäen intersektionaalista näkökulmaa. Päätutkimuskysymys on: Mistä sukupuolenmukainen eriytyminen ammatillisessa koulutuksessa johtuu? Miten etninen tausta ja kieli liittyvät sukupuolenmukaiseen eriytymiseen? Lisäksi tutkimuksessa etsitään keinoja lieventää sukupuolenmukaista eriytymistä ammatillisissa oppilaitoksissa. Tässä painottuu organisaatiotaso, eli se, mitä oppilaitoksissa voitaisiin tehdä eriytymisen lieventämiseksi. Tutkimus jatkaa etenkin Pohjoismaista ja kansainvälistä tasa-arvokeskustelua segregaation syistä. Tutkimus tuottaa myös käytännönläheistä tietoa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa, yrityksissä, jotka tarjoavat opiskelijoille työssäoppimispaikkoja, opinto-ohjauksessa, sekä kunnallisessa päätöksenteossa.

Tutkimusraportti rakentuu niin, että seuraavaksi käsitellään tutkimuksen tausta ja teoreettiset lähtökohdat. Tämä osio sisältää tutkimukselle keskeisten käsitteiden esittelyn, tutkimuksen kirjallisuuskatsauksen sekä juuri tämän tutkimuksen teoreettisten lähtökohtien selvennyksen. Tämän jälkeen tutkimusraportissa käsitellään metodeja ja metodologiaa, eli sitä miten tutkimus on toteutettu ja miksi se on toteutettu valituin tavoin. Tämän jälkeen esitellään tutkimuksen tulokset. Tulosten lisäksi raportti tarjoaa suosituksia ammatillisten oppilaitosten toiminnan kehittämiseksi. Lopuksi esitetään yhteenveto tutkimuksesta.

Tutkimusraportti tullaan julkaisemaan SEGLI-hankkeen nettisivuilla osissa. Nyt voit jo tutustua raportin niihin osioihin, joihin löytyy linkki tutkimusraportin sisällysluettelossa.

Lähteet

Bettio, Francesca; and Vershchagina, Alina (2009) Gender Segregation in the Labour Market. Root Causes, Implications and Policy Responses in the EU, Luxembourg. Available at: http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=738&furtherPubs=yes&langId=en&pubId=364.

Collins, Patricia Hill (2015) Intersectionality’s Definitional Dilemmas, Annual Review of Sociology, 41(1), pp. 1–20.

Hirdman, Yvonne (1988) Genussystemet : Teoretiska Funderingar Kring Kvinnors Sociala Underordning (Uppsala: Maktutredningen).

Kaufman, Robert L (2002) Assessing Alternative Perspectives on Race and Sex Employment Segregation, American Sociological Review, 67(4), p. 547.

Lykke, Nina (2010) Feminist Studies: A Guide to Intersectional Theory, Methodology and Writing (New York: Routledge).

Opetushallinnon tilastopalvelu (2018) Opetushallinnon Tilastopalvelu, Available at: https://vipunen.fi/fi-fi.

Reskin, Barbara (1993) Sex Segregation in the Workplace, Annual Review of Sociology, 19(1), pp. 241–70.

Tilastokeskus (2018) Työelämä, Available at: http://www.stat.fi/tup/tasaarvo/tyoelama/index.html#segregaatio.