Uusi artikkeli tekniikan alojen sukupuolittumisesta

SEGLI-hankkeen aineistoihin perustuva artikkeli julkaistiin joulukuussa 2022 NORA:ssa (Nordic Journal of Feminist and Gender Research). Artikkeli koskee naisenemmistöistä hammastekniikan alaa ja voit ladata sen kokonaisuudessaan luettavaksi täältä: Tanhua (2022) The Gendering of Technology Education: minority Ethnic Students’ Experiences of a Women-Dominated Vocational Dental Technology Programme.

Voit myös lukea artikkelista kirjoitetun suomenkielisen blogitekstin Tekniikan alat sukupuolittuvat uusin(?) tavoin Siinä kysytään muun muassa onko tekniikalla pakko olla sukupuoli ja kerrotaan, kuinka hammastekniikka nähdään sekä maskuliinisena että feminiinisenä alana.

Ammatillisen koulutuksen sukupuolenmukainen segregaatio edelleen jyrkkää – katso uusimmat luvut

Teksti: Inkeri Tanhua, SEGLI-hankkeen tutkija

Suomessa opiskellut ammatit sekä työelämä ovat voimakkaasti segregoituneet, eli jakautuneet nais- ja miesenemmistöisiksi aloiksi. SEGLI-hanke tarkisti uusimmat luvut ammatillisen koulutuksen sukupuolenmukaisesta segregaatiosta. Näyttää siltä, että eriytyminen ei ole lieventymässä, vaan monilla aloilla opiskelijoista yli 90 % on joko naisia tai miehiä. Tiedot on koottu opetushallituksen tietokannasta ja ne perustuvat yhteishakujen tuloksiin.

Sukupuolenmukainen segregaatio voimakasta yhteishaussa 2018

Ammatillinen koulutus ja ammatit, joihin ammatillisista oppilaitoksista valmistutaan, ovat erityisen segregoituneita sukupuolen mukaan. Taulukossa 1 tarkastellaan 12 suurinta koulutusalaa, eli aloja joihin oli auki yli tuhat opiskelupaikkaa. Näistä aloista seitsemällä yli 90 % opiskelupaikan vastaanottaneista oli naisia tai miehiä. Nämä erityisen segregoituneet alat on merkitty taulukkoon tummalla oranssilla.

Talukko 1 – Sukupuolenmukainen eriytyminen vuoden 2018 yhteishaussa ammatillisessa koulutuksessa kahdellatoista aloituspaikkojen määrän mukaisesti suurimmalla alalla

Segregaatio ei ole lieventyntynyt

Sukupuolenmukainen segregaatio ei ole lieventynyt ammatillisessa koulutuksessa verrattuna edellisiin vuosiin. Taulukko 2 näyttää miesten määrän 12 suurimmalla koulutusalalla vuosina 2014, 2016 ja 2018. Miehiä on erityisen paljon toisilla aloilla ja toisilla taas vähän. Segretoituneimpien koulutusalojen vuosittaisessa vertailussa näkyy vain pientä heilahtelua kumpaankin suuntaan. Sen sijaan miesten määrä on jonkin verran kasvanut kahdella tasa-alalla, eli ravintoa- ja cateringalalla sekä liiketalouden alalla.

Talukko 2 – Miesten prosentuaalinen määrä vuosina 2014, 2016 ja 2018 yhteishaussa ammatillisessa koulutuksessa kahdellatoista aloituspaikkojen määrän mukaisesti suurimmalla alalla

Miksi sukupuoli vaikuttaa alavalintoihin?

Sukupuoli näyttää tilastojen mukaan vaikuttavan voimakkaasti ammatillisen koulutuksen valintoihin. Monikaan opiskelija ei kuitenkaan alavalinnan syitä kysyttäessä vastaa, että valitsi oman alansa sukupuolensa takia. Sen sijaan he kertovat, että ovat valinneet alan esimerkiksi sen perusteella, mikä on tuttua. Naiset ja miehet siis yhä tutustuvat keskimäärin eri aloihin. Myös kaverit ja vanhemmat vaikuttavat etenkin nuorten valintoihin ja siihen, mistä aloista heillä on tietoa.

Kuinka segregaatiota voisi lieventää?

Suuntaansa miettivien nuorten ja ammattia vaihtavien aikuisten olisi hyödyllistä saada mahdollisimman paljon tietoa ja käytännön kokemusta eri aloista. Näin ei tarvitsisi valita vain sen perusteella, mikä on tullut tutuksi jo aiemmin. Todennäköisesti valinnat lähtisivät tiedon ja positiivisten kokemusten kautta monipuolistumaan.

Lisäksi on tärkeää, että työelämä on valmis segregaation lieventymiseen. Monet työnantajat ovatkin panostaneet kaikille sukupuolille sopivaan omaa ammatti-identiteettiä tukevaan työympäristöön. Nämä työnantajat voisivat tulla vielä paremmin esille ja omalta osaltaan lisätä tietoa alasta ja sen työpaikoista.

Kaikille sukupuolille sopiva työympäristö

Yhteishakujärjestelmässä ei ole mahdollista valita sukupuoleksi muuta kuin ”nainen” tai ”mies”. Todellisuus on toki tilastoja moninaisempi. Kategoriat nainen ja mies sisältävät monenlaisia sukupuolen ilmaisuja ja identiteettejä, eivätkä kaikki identifioidu kumpaankaan näistä kategorioista. On mahdollista, että sukupuolenmukaista segregaatiota tapahtuu myös sillä tavoin, että esimerkiksi muunsukupuoliset hakeutuvat useammin joillekin suvaitseviksi mieltämilleen aloille, vaikka tilastot eivät tätä osaa sukupuolenmukaisesta segregaatiosta tuokaan esille.

Myös muunsukupuoliset tarvitsevat tietoa siitä, miten koulutuksessa ja eri työpaikoilla on kehitetty työympäristöstä kaikille sukupuolille sopiva.

Lisätietoa

Lue lisää ammatillisen koulutuksen segregaatiosta ja siitä, kuinka monen opiskelijan äidinkieli on muu kuin kotimainen: Ammatillisen koulutuksen segregaatio lukuina

Tietosivulla käytetyt luvut sekä paljon lisää tietoa eri vuosien yhteishauista löydät opetushallituksen sivuilta: vipunen.fi.