Uusi opas ammatinvalintaa pohtivalle nuorelle: Löydä oma polkusi

Usein puhutaan, että oma juttu löytyy parhaiten jotenkin itsestään. Hyvin toteutettu ammatinvalinta on kuitenkin raakaa työtä! Siihen kannattaa panostaa hetki, sillä muutoin on vaarassa ajautua tekemään ratkaisuja rajallisen (ja väärän) tiedon varassa.

Monet nettisivut tarjoavat tietoa eri koulutus- ja ammattivaihtoehdoista. Käteen sopiva kirja voi kuitenkin olla mukava tuki pohdinnoissa: kirjan rajattu sisältö on usein helpompi sisäistää. Esittelen tässä yhden uusimmista suomalaisista nuorille suunnatuista ammatinvalintaoppaista: Nykänen, Meri (2020), Löydä oma polkusi: Nuoren uraopas. S&S: Helsinki.

Esittelyssä:

Nykänen, Meri (2020), Löydä oma polkusi: Nuoren uraopas. S&S: Helsinki.

Näin estät ajautumisen

Meri Nykäsen kirjoittama opas on pullollaan loistavia vinkkejä siihen, kuinka voit laajentaa ajatteluasi eri ammattien suhteen. Seuraavat vinkit on poimittu oppaan sivuilta 11, 13, 44 ja 75:

Ota selvää erilaisista ammateista. On olemassa paljon kiinnostavia ammatteja, jotka eivät näy julkisuudessa.

Suhtaudu avoimesti erilaisiin ammatteihin. Monessa ammatissa voi tehdä hyvin erilaisia töitä.

Ole utelias ja muista, etteivät omat kaverit ja vanhemmat tiedä työelämästä ja tulevaisuudesta kaikkea.

Muista, ettei ole olemassa tyypillistä sairaanhoitajaa tai poliisia. Eri ammateissa tarvitaan erilaisia ihmisiä.

Älä usko kaikkea mitä näet. TV-sarjan sankarilääkärin tai tubettajan työt näyttävät hohdokkailta, mutta takana on paljon työtä, joka ei näy katsojalle.

Etsi lähellesi vähintään yksi ihminen, joka uskoo sinuun ja kannustaa sinua tavoitteitasi kohti.

Edellä listattujen vinkkien toteuttaminen vaatii sinulta vaivannäköä ja ehkä myös sitä, että olet valmis muuttamaan ennakko-oletuksiasi. Kirja kannustaa tähän vaivannäköön tarjoamalla harjoituksia, sekä esittelemällä eri ammateissa toimivien ihmisten kirjoittamia tarinoita.

My day -tarinat

Opas esittelee muutamia ammatteja My day -tarinoiden muodossa. Tyypillisestä työpäivästään kirjoittavat esimerkiksi juristi, vartija, yrittäjä, insinööri ja sairaanhoitaja. Listaus tarinoista löytyy oppaan sivulta 74.

Tarinat kertovat oikeiden ihmisten työpäivistä, ja niihin on helppo samaistua. Vaikeamminkin hahmotettavien töiden, kuten juristin työn, sisältö aukeaa tarinan avulla kevyesti. On todennäköistä, että jo näiden ammattien joukossa on sellaisia, joista et ole aiemmin kuullut näin tarkasti. Lisäksi tarinat innostavat ottamaan selvää myös muiden ammattien työnkuvista.

Tarinoiden kirjoittajat on myös valittu raikkaasti niin, että ne osittain rikkovat tyypillisiä sukupuolistereotypioita eri ammattien tekijöistä.

Ohjeita elämänhallintaan

Opas tarjoaa myös kullanarvoisia ohjeita elämänhallintaan ja opiskeluun. Periaatteessa vinkit ovat tuttuja: nuku tarpeeksi, muista levätä, syödä hyvin, liikkua ja pitää huolta sosiaalisista suhteistasi ja niistä asioista, jotka tuovat iloa sinulle. Joukossa on kuitenkin monia sellaisia huomioita, jotka ainakin itse olen oppinut elämässä verrattain myöhään ja joita joudun edelleen kertaamaan. Tässä muutamia hyviä ohjeita (poimittu oppaan sivuilta 100, 110, 120, 124, 128):

Panosta nukkumiseen! Hyvät unet helpottavat oppimista, parantavat muistia ja auttavat jaksamaan paremmin. Olet myös kivempi tyyppi, kun et ole koko ajan vihainen tai väsynyt.

Opettele syömään säännöllisesti ja etsi itsellesi sopiva rytmi. Aina väsymystä tai alhaista vireystilaa ei osaa liittää syömiseen ja verensokeriin, mutta usein kyse on juuri siitä.

Muista lepopäivät, jos olet himoliikkuja. Vaikka lajisi olisi sinulle rakas, se ei saa uuvuttaa.

Kerää ympärillesi kavereita, joiden kanssa viihdyt ja saat olla oma itsesi. Hyvät ihmissuhteet tuovat turvallisen ja hyväksytyn olon.

Pidä huolta omasta palautumisestasi kuin puhelimesi akusta. Mieti, millainen paniikki sinuun iskee, kun puhelimen akku alkaa olla vähissä. Samalla tavalla tarvitset itsekin latausta, kun voimat alkavat loppua.

Mitä jäi sanomatta?

Positiivinen ja kannustava kirja jättää mainitsematta joitakin asioita. Yhteiskuntatieteilijänä en voi olla huomioimatta, että kirja ei käsittele sitä, että eri ihmiset ovat erilaisessa asemassa työmarkkinoilla. Työelämässä on yhä rasismia ja syrjintää sukupuolen perusteella. Toiset myös saavat kotoa kannustusta ja/tai taloudellista tukea, kun taas toiset eivät.

Erilaisten lähtökohtien tiedostaminen voi auttaa silloin, jos tuntuu, ettei kaikki suju yhtä hyvin kuin toisilla. Ei ehkä ole järkevää edes verrata itseään toisiin, mikäli he ovat hyvin erilaisessa asemassa. Silloin kannattaa suunnata omia unelmiaan kohden omassa tahdissaan, ja tietenkin tehdä töitä itselleen sopivan polun löytämiseksi!

Teksti: Inkeri Tanhua, väitöskirjatutkija ja aiemmin SEGLI-hankkeen projektitutkija

Lähteet

Nykänen, Meri (2020), Löydä oma polkusi: Nuoren uraopas. S&S: Helsinki.

Opas on hyvin saatavilla kirjastoissa ja lukuisissa kirjakaupoissa.

Lue myös

SEGLI:n aiempi blogiteksti Miten valitsen kiinnostavan alan ja työn? Katso nuorten aikuisten vinkit

Kirjan lisäksi: Ammatinvalinta-tietoa netissä

Seuraavat sivut tarjoavat muun muassa lisää ammattilaisten tarinoita.

työmarkkinatori

www.opintopolku.fi

www.kunkoululoppuu.fi

noodi.me

toissa.fi

mytech.fi

studentum.fi

www.ammattiosaaja.fi ja 100 ammattiosaajaa -videot YouTubessa

Apua ammatinvalintaan

Eri alueilla on myös tarjolla apua ammatinvalinnan tekoon. Tässä muutama esimerkki pääkaupunkiseudun palveluista:

https://ohjaamo.hel.fi/miten-voimme-auttaa-sinua/opiskelemaan/

https://toimistot.te-palvelut.fi/ammatinvalinta-ja-urasuunnittelupalvelut

”Kiinnostuksista lähdetään liikkeelle, mutta…” Ammatinvalintapsykologit segregaatiota purkamassa

TE-toimistoissa työskentelevät ammatinvalintapsykologit kohtaavat työssään suuren määrän ihmisiä, jotka jostain syystä tarvitsevat apua ammatinvalinnassa. Psykologin vastaanotolla omia kykyjä ja kiinnostuksen kohteita voidaan pohtia esimerkiksi erilaisten testien avulla ja keskustelemalla. Ammatinvalintapsykologit ovatkin aitiopaikalla näkemässä, mitkä syyt vaikuttavat ihmisten alavalintoihin. Miltä alavalintojen syyt psykologien mielestä näyttävät? Ja mitä mieltä psykologit ovat työelämän sukupuolenmukaisesta segregaatiosta?

Mitkä tekijät vaikuttavat ammatinvalintaan?

SEGLI-hankkeessa haastattelemani ammatinvalintapsykologit painottivat, että ohjaustilanteessa lähdetään liikkeelle asiakkaan kiinnostuksenkohteista ja kyvyistä. Sitten seuraa kuitenkin mutta. Keskustelut psykologien kanssa avaavat oven maailmaan, jossa ammatinvalintaa ohjaavat ja rajaava myös lukuisat tekijät, joilla on hyvin vähän tekemistä varsinaisten kykyjen tai kiinnostusten kanssa.

Nuorten ammatinvalintaa ohjaavat esimerkiksi vanhempien ammatit, kotipaikkakunta ja ystävät. Vanhempien ja suvun ammatit tulevat tutuiksi nuorille ja päätyvät näin usein ainakin harkittavien vaihtoehtojen joukkoon. Samoin kotipaikkakunnan oppilaitokset tulevat tutuiksi ja ovat käytännönsyidenkin takia saavutettavampia kuin muualla olevat oppilaitokset. Nuori saattaa valita opiskelupaikan myös ystävän vanavedessä, mikäli hänellä ei muutakaan ideaa sillä hetkellä ole.

Myöhemmin elämässä ammatinvalintaa puolestaan rajaavat hoivavastuu, terveydelliset ongelmat ja esimerkiksi työssä kohdatun syrjinnän tai koulukiusaamisen aiheuttamat sosiaaliset pelot. Ammatinvalintapsykologin tukea alavalintaan haetaan usein esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, kun ei enää terveydellisten syiden takia pystytä tekemään aiempaa fyysisesti kuormittavaa työtä. Psykologi auttaa myös silloin, kun haluaa kohdatun syrjinnän takia vaihtaa alaa.

Sukupuolellakin on merkitystä. Näen asian niin, että sukupuoli vaikuttaa näiden muiden esille tuotujen tekijöiden kautta. Esimerkiksi nuori, joka ei osaa valita alaansa, päätyy peruskoulun jälkeen samaa sukupuolta olevien ystäviensä vanavedessä todennäköisemmin sukupuolelleen tyypilliselle alalle.

Tiedon puutekin rajaa – ja sukupuolittaa valintoja

Ammatinvalintapsykologien kertomat asiat tukevat käsitystäni siitä, että keskimäärin eri alat tulevat tutuiksi naisille ja miehille. Psykologit kertoivat, että tekniikan alat tuntuvat monien naisten mielestä vierailta, koska heillä ei ole tietoa tai kosketuspintaa niihin. Toisaalta naiset voivat olla hyvinkin kiinnostuneita tekniikan aloista, jos ne ovat tulleet heille tutuiksi vaikkapa suvun yritystoiminnan myötä.

Psykologien mukaan monet miehet tutustuvat sosiaali- ja terveysalaan vasta elämänkokemuksen ja esimerkiksi omien lasten hoitamisen kautta. Psykologien asiakkaiden joukossa alaa vaihtavat miehet olivat siis enemmän innostuneita sosiaali- ja terveysalasta kuin nuoret miehet, joilla ei hoitotyöstä useinkaan ollut kokemusta.

Tieto eri aloista ja töistä on siis sukupuolittanutta. Pohdinkin, olisiko mahdollista ottaa sukupuolittunut tietämys eri aloista ja töistä tietoisemmin huomioon ohjaustyössä. Osa psykologeista Ennen kuin tietää jonkun alan ja työn luonteen, on vaikea arvioida kiinnostustaan kyseistä alaa tai työtä kohtaan.

Ammatinvalintapsykologi voi purkaa segregaatiota!

Kysyin ammatinvalintapsykologeilta myös suoraan, pyrkivätkö he työssään purkamaan sukupuolenmukaista segregaatiota. Moni vastasi kyllä.

Segregaation lieventäminen toteutuu psykologien mukaan ennen kaikkea sitä kautta, että he tukevat asiakasta miettimään sopivia töitä ja koulutusvaihtoehtoja mahdollisimman laajasti. He kertoivat ohjaavansa asiakkaitaan pohtimaan myös sellaisia aloja, joita asiakkaat eivät heti huomaa itse ajatella, ja myös niitä aloja, joilla työskentelevät ovat pääosin eri sukupuolta kuin asiakas itse. Näin psykologit varmistavat, että alavalintaa tehdessä ”ei jää yksikään kivi kääntämättä”.

Osa psykologeista kuitenkin vastasi kysymykseen segregaation purusta ei. Nämä psykologit perustelivat näkemystään sillä, että he lähtevät liikkeelle asiakkaan omien kiinnostusten pohjalta, jolloin ei ole mielekästä tuoda esille muita aloja ja ammatteja. Asiakkaan kiinnostusta kartoitetaan aluksi esimerkiksi ammattilistan avulla, johon asiakas merkitsee itseään kiinnostavat ammatit.

Nekin psykologit, jotka pyrkivät lieventämään segregaatiota, toki kertoivat ottavansa asiakkaan kiinnostukset huomioon. He eivät kuitenkaan nähneet kiinnostusten pohtimista segregaation lieventämiselle vastakkaisena asiana. Heidän mukaansa mahdollisia kiinnostuksen kohteita kannattaa miettiä mieluummin laajasti kuin kapeasti.

Lue koko raportti ja lisätietoa tutkimuksesta

SEGLI:n tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 10 ammatinvalintapsykologia kolmen eri alueen TE-toimistosta: Uudenmaan, Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuun TE-toimistosta.

Ammatinvalintapsykologien haastattelujen pohjalta on kirjoitettu myös laajempi raportti, jonka voit ladata tästä: Ammatinvalintapsykologien näkemyksiä alavalinnan syistä ja sukupuolenmukaisesta segregaatiosta (Tanhua 2019). Raportissa käsitellään tarkemmin ammatinvalintapsykologien esille tuomia alavalintaan vaikuttavia tekijöitä, ja analysoidaan sukupuolen merkitystä eri tekijöiden osalta. Lisäksi raportissa puhutaan esimerkiksi syrjinnästä työelämässä.

Ammatinvalintapsykologien haastatteluihin perustuva tutkimus on osa SEGLI-hanketta. SEGLI-hankkeen tutkimuksessa selvitettiin syitä siihen, miksi ihmiset päätyvät erilaisille koulutuspoluille ja eri ammatteihin, ja erityisesti pohdittiin, miksi sukupuoli vaikuttaa niin paljon ammatinvalintaan. Tutkimukseen haastateltiin ammatinvalintapsykologien lisäksi muun muassa opiskelijoita ja opettajia ammatillisissa oppilaitoksissa. Sukupuolen vaikutusta alavalintaan on analysoitu myös esimerkiksi tietosivulla Miksi sukupuoli vaikuttaa alavalintaan?

Teksti: Inkeri Tanhua, SEGLI-hankkeen tutkija