Keskikokoisesti voi leikkiä mitä haluaa

Käsitykset tyttöjen ja poikien rooleista ja kullekin sukupuolen mukaan sopivista tehtävistä syntyvät jo varhain, kun lapset oppivat ”tunnistamaan” tytöille ja pojille sopivat leikit, lelut, harrastukset, kotityöt ja ammatit. Käsitykset eivät synny tyhjästä, vaan ne muotoutuvat ympäröivän yhteiskunnan tuotteena ja meidän aikuisten tuottamina. Itse asiassa, lapset tekevät hyvin luontaisesti sukupuolivapaita valintoja, kun me aikuiset ohjaamme ja annamme heille tilaa tehdä itse valintojaan. Tukea ja uutta ajattelua tarvitaan kaikilta kasvatusaikuisilta. Huoltajat, isovanhemmat ja ammattikasvattajat voivat kaikki toimia niin, ettei ole yksinomaan tytöille ja pojille sopivia kiinnostuksen kohteita ja tekemisen tapoja.

Päiväkodissa uskotaan kaikkien osaamiseen

Kemin päiväkodeissa ollaan parastaikaa käymässä lasten kanssa keskusteluja tasa-arvoon liittyen. Tähän saakka käydyt keskustelut ovat vahvistaneet, että lapset ovat hyvin avoimia mitä tulee leikkeihin, leikkikavereihin ja leluihin.

Jo 3-4 -vuotiaat ”tunnistavat” ns. tyttöjen ja poikien lelut ja leikit, mutta tutuista valinnoista myös poiketaan. Haastatellut 5-6 -vuotiaat eivät tunnistaneet sukupuolella olevan mitään merkitystä, heidän mukaansa kaikki voivat leikkiä kaikkia leikkejä, vaikka hekin toki tunnistavat ne perinteiset tyttöjen ja poikien leikit ja lelut.  Päiväkoti-ikäiset toivat selvästi myös esiin, että kaikki pystyvät kaikkeen, osaaminen ei siis ole lasten mielestä sukupuoleen liittyvä kysymys. Myös leikkikavereiksi halutaan pääsääntöisesti sekä tyttöjä että poikia.

Kysyttäessä voiko päiväkodissa olla vapaasti sellainen kuin on ja tehdä sellaisia asioita mitkä itseä kiinnostavat ja mitä haluaa, niin lapset kokivat pääsääntöisesti voivan tehdä itseä kiinnostavia asioita. Tosin, eräs 5-6- vuotiaista totesi: "Keskikokoisesti voi leikkiä mitä haluaa”.

Sopimattomiksi tunnistettuja asioita olivat lasten mukaan sääntöihin liittyvät asiat, kuten ”ei saa lähteä nukkarista (=nukkuma/lepohuone)”, ”ei saa juosta sisällä”, "ei saa riehua” ja ”ei saa katsoa telkkaria, eikä saa olla pelata tietokoneella”.

Lasten ajatusmaailma rakentuu päiväkoti-iässä hyvin konkreettisista asioista, mikä näkyi myös kysyttäessä, mitä lapset ajattelevat tasa-arvolla tarkoitettavan:

—    "Vähän niinku tasapaino." 4v.

—    "Että on ympyrä ja kolmio." 4v.

—    "Että, siinä on kolikot vähissä ja ei voi enää maksaa." 3v.

—    "Aarretta." 4v.

—    ”Se on tasapainoa.” 5/6v

—    ”Että kaikki on tasaista.” 5/6v

—    ”Miehet hoitaa puun sahaamisen.” 5/6v

—    ”Jos on karkkia, niin annetaan kaikille.” 5/6v

—    ”Tasa-arvo on reilua.” 5v

—    ”Sitä, että molemmat äitien lapset on yhtä tärkeitä” 5/6v

—    ”Sitä, että on kiva olla” 5/6v

—    ”Yhtä paljon on toisella, toisella on yhtä paljon tavaraa” 5/6 v

—    ”Arvoesineitä on yhtä paljon. Että pelissä on saman verran ihmisiä [joukkueissa]” 5/6v

Haastatellut päiväkoti-ikäiset lapset suhtautuvat siis pääsääntöisesti hyvin avoimesti leikkeihin, leluihin ja leikkikavereihin sukupuolesta riippumatta. Kuitenkin yhdessä asiassa 5-6 -vuotiaat olivat ehdottomia: tytöt ja pojat voivat käyttää samoja värejä esim. vaatteissa, mutta pojat eivät voi käyttää pinkkiä :)