Stadin ammattiopistossa vietettiin tasa-arvoviikkoa 19. – 23.3.2018. Viikon aikana Frida Ensemble improvisaatioteatteriryhmä esitti neljässä eri opiston toimipisteessä näytelmän, joka muotoutui yleisön toiveiden mukaisesti. Näytelmän avulla käsiteltiin sukupuolirooleja niin työssä kuin kotona, ja pohdittiin mahdollisuutta laajentaa totuttuja rooleja.
Tasa-arvoviikkoon kuului myös paneelikeskustelu, johon oli kutsuttu opiskelijoiden lisäksi kansanedustaja Silvia Modig, tasa-arvovaltuutettu Jukka Marianvaara sekä yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä. Keskustelussa esille nousivat esimerkiksi seksuaaliseen häirintään puuttuminen, sekä sukupuolen moninaisuus.
Yhteisesti suunniteltu
Tasa-arvoviikko oli osa SEGLI–hankeen toimintaa Stadin ammattiopistolla. Viikon onnistunut toteutuminen oli keväällä 2017 alkaneen suunnittelutyön tulosta. Tasa-arvoviikon toteutukseen osallistui opiskelijoita, opettajia ja opinnonohjaajia, sekä SEGLI:n hanketoimijoista Pia Berg ja Sinikka Mustakallio.
Stadin ammattiopiston viestinnän opettajat ja opiskelijat tuottivat viikon visuaalisen ilmeen, ja esitteitä ja julisteita laitettiin esille kaikkiin oppilaitoksen 17 toimipisteeseen. Kuvamaailma julkaisuihin löytyi oppilaitoksen sisältä, ja kuvissa huomioitiin moninaisuus opiskelijoiden toivomalla tavalla.
Kuinka uskallan valita haluamani ammatin?
Frida Ensemblen näyttelijät toivat lavalle tilanteen, jossa nuori keskusteli ammatinvalintatoiveistaan opinto-ohjaajan kanssa. Esimerkiksi autoalan opiskelijoista koostuva yleisö kannusti näytelmässä automekaanikoksi haluaava tyttöä laittamaan luun kurkkuun häntä epäilevälle opinto-ohjaajalle. Yleisön ohjeiden mukaisesti näyttelijä perusteli todella haluavansa alalle ja sai lopulta myös kuvitteellisen opinto-ohjaajan vakuuttuneeksi soveltuvuudestaan.
Hotelli-, ravintola- ja cateringalan opiskelijat puolestaan kannustivat näytelmän nuorta valitsemaan toiveammattinsa kokin työn, vaikka vanhemmat ja opinto-ohjaaja yrittivät kovasti patistella häntä lukioon.
Viimeisessä näytelmässä yleisö halusikin nuoren sijaan tuoda lavalle 30-vuotiaan alan vaihtajan, joka perusteli iäkkäälle äidilleen, miksi hän haluaa uudelleenkouluttautua vartijaksi ja jättää aiemman ammattinsa ompelijana. Näyttelijän sai hahmolleen sellaisen voiman, ettei kenellekään jäänyt epäselväksi, että hän pärjää vartijana.
Mitä jos tunnen olevani sukupuolten välissä?
Näytelmä toi opiskelijoille ja opiston henkilökunnalle mahdollisuuden kysyä, miltä tuntuu nuoresta, joka ei koe olevansa täysin kumpaakaan sukupuolta. Ensin esitettiin kohtaus poikien liikuntatunnilta. Opettaja patisti tunnin jälkeen kaikkia poikia suihkuun. Sampo niminen opiskelija ei kuitenkaan halunnut mennä suihkuun poikien kanssa, koska ei kokenut olevansa poika.
Opiskelijat halusivat kysyä Sampolta muun muassa, voisiko hän mennä suihkuun tyttöjen kanssa, kuinka kauan hän on kokenut, ettei hän ole poika, ja miltä hänestä tuntui, kun opettaja ei näyttänyt ymmärtävän häntä. Sampon rooli oli niin uskottava, että häneltä myös kysyttiin, että oikeastiko vai roolihahmona. Sampo sai lisäksi paljon kannustusta rohkeudestaan.
Paneeli toivoi: Irti sukupuolistereotypioista
Yksi sukupuolten eriytymistä eli sukupuolisegregaatiota tuottava mekanismi on sukupuolistereotypioihin nojaava ajattelu. Paneelikeskustelussa toivottiin, että sukupuolistereotypiat eivät vaikuttaisi pakottaen ihmisiä vain joihinkin tiettyihin ammatteihin.
Kansanedustaja Silvia Modig puhui etnisen tausta ja sukupuolen mukaan tapahtuvasta segregaatiosta. Esimerkiksi nuorilta somalinaisilta kuulee, että heitä ohjataan usein pelkästään lähihoitajan ammattiin. ”Vaikka juuri ammatinvalintavaiheessa nuorta pitäisi kannustaa löytämään koko potentiaalinsa!” puhkui Modig.
Stadin ammattiopistolla pelialaa opiskeleva Dominic Ortju toi esille pelialan sukupuolistereotypiat. Itse pelihahmoja ja niiden sukupuolen ilmaisua tulisi voida monipuolistaa. Stereotypioiden purku ei aina ole helppoa: esimerkiksi pelin naiskäärmettä luotaessa keskustelu kääntyi siihen, kuinka isot rinnat käärmeellä tulisi olla.
Turvalliset vessat ja syrjimättömät lomakkeet
Kaikki panelistit olivat yksimielisiä, kun kysyttiin tulisiko naisten ja miesten vessojen olla erillään vai ei. Tärkeintä panelistien mielestä on, että vessat ovat turvallisia kaikille.
Stadin ammattiopiston opiskelija Henkka Remes toi esille, että sukupuolikoodatut vessat ovat yksi sukupuoleltaan moninaisille häirintää aiheuttava asia. Usein helpoin ratkaisu tähän ovat wc:t, joita ei ole sukupuolikoodattu.
Samoin panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että sukupuolta kysyttäessä lomakkeissa tulee olla enemmän kuin kaksi vaihtoehtoa. Sukupuolta ei myöskään tulisi kysyä turhaan. Tasa-arvovaltuutettu Jukka Marianvaara toi esille, että kysyttäessä sukupuolta saatetaan saada tärkeää tilastotietoa sukupuolten eroista. Hänenkin mukaansa vaihtoehtoja tulisi kuitenkin olla enemmän kuin kaksi.
Miten häirintään puututaan?
Paneelistit keskustelivat myös seksuaalisesta häirinnästä, joka on noussut otsikoihin #metoo liikkeen myötä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän mukaan #metoo -aalto on ollut siinä mielessä tärkeä, että sen avulla on pystytty rikkomaan tabuja ja keskustelemaan häirinnästä.
Dominic Ortju esitti tasa-arvovaltuutettu Jukka Marianvaaralle kysymyksen siitä, miten ennaltaehkäisevän häirintään puuttumisen ja koulutuksen voisi tehdä pakolliseksi oppilaitoksille. Marianvaara myönsi, että ennaltaehkäisevä puuttuminen ei nyt ole pakollista, mutta kertoi silti vinkkejä siitä, miten opiskelijat voivat luoda painetta koulun suuntaan ottamalla asian esille. Tasa-arvovaltuuten sivuilta löytyy yhä esimerkiksi ei meidän koulussa -kampanjan materiaali. Jatkossa tietoisuutta voisi lisätä jos koulutus saataisiin osaksi opetussuunnitelman perusteita. Tasa-arvovaltuutettu Marianvaara myös painotti, että oppilaitoksella on velvollisuus puuttua häirintään silloin kun asia on tullut ilmi.
Oppilaitosten kanssa yhteistyössä toimivien työpaikkojen vastuu
Panelistit toivat esille, että oppilaitos voisi edellyttää työpaikoilta tiettyjä standardeja silloin kun opiskelijoita lähetetään työssäoppimisjaksoille.
Silvia Modigin mukaan olisi tärkeää, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuisivat myös työharjoittelussa. Juuri työelämässä aloittavat nuoret ovat heikoimmassa asemassa, koska eivät vielä tunne oikeuksiaan työelämässä. Siksi olisi erityisen tärkeää, että koulu tukisi heitä ja kantaisi vastuuta myös opiskeluun liittyvistä työharjoitteluista.
Paneelikeskustelun tallenne
Koko paneelikeskustelu on katsottavissa osoitteessa mediastadi.fi