SEGLI-hanke (Tasa-arvon edistäminen ja segregaation lieventäminen koulutuksessa ja työelämässä -kehittämishanke) järjesti 14.2.2019 seminaarin ”Miten segregaation lieventämisestä tehdään #kaikkienduuni”.
Segregaatiota voidaan lieventää
Seminaarissa esitettiin napakkoja toimenpidesuosituksia, joilla segregaatiota eli eriytymistä naisten ja miesten aloihin voitaisiin lieventää. Yksi SEGLI-hankkeen asiantuntijaryhmän suosituksista on, että Suomeen pitäisi koota valtakunnallinen segregaation purun ohjelma, joka kokoaisi eri toimijoita yhteen vähän samaan tapaan kuin valtakunnallinen samapalkkaisuusohjelma parhaillaan tekee. Segregaation purun ohjelma pitäisi huolta siitä, että segregaatio otetaan vakavasti, ja asian muuttamiseen paneudutaan. Seminaarissa todettiin, että on tärkeää vaikuttaa etenkin seuraavaan hallitusohjelmaan, jotta tasa-arvon edistäminen ja segregaation lieventäminen tulisi saada agendalle heti uuden hallituksen aloittaessa toimintansa.
Lisäksi SEGLI:n hanketiimi on laatinut suosituksia muun muassa opettajille, opinto-ohjaajille, työorganisaatioille ja viranomaisille. Esimerkiksi työorganisaatioiden tulisi viestiä oppilaitoksille siitä, minkälaisia töitä heillä tehdään ja minkälaisesta koulutuksesta tai taidoista työssä on hyötyä. Tämä on erityisen tärkeää sellaisilla aloilla, jotka eivät ole kaikille arjessa tuttuja ja näkyviä ammatteja. Yksi segregaatiota lisäävä tekijä ovat joskus epätodetkin sukupuolittuneet mielikuvat ammateista. Myös jo pelkästään mahdollisimman laaja tieto eri töistä lieventäisi segregaatiota. Lue kaikki suositukset tästä: Toimenpidesuositukset segregaation lieventämiseksi.
Seminaari-iltapäivän aikana kuultiin myös oppilaitosten tarinoita hankkeen kehittämistyön kokemuksista ja perehdyttiin segregaatioon ilmiönä tutkijapuheenvuoron ja tasa-arvovaltuutetun näkemysten avulla.
Mitä segregaatiosta seuraa ja mistä segregaatio johtuu?
Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara perehdytti puheenvuorossaan kuulijat siihen, miten työelämän sukupuolenmukainen eriytyminen eli segregaatio voidaan jakaa horisontaaliseen segregaatioon (eri aloille ja ammatteihin) ja vertikaaliseen segregaatioon (hierarkian eri tasot, esimerkiksi johdossa vähemmän naisia). Maarianvaaran mukaan segregaatio on ongelma muun muassa siksi, että se on yksi tekijä, joka vaikuttaa naisten ja miesten palkkaeroihin.
Lisäksi Maarianvaara toi esille, että segregaatio on kytköksissä henkilöstön tasa-arvon kokemukseen. Tasa-aloilla työskentelevät kokevat työpaikkansa tasa-arvoisemmaksi kuin mies- tai naisenemmistöisellä työpaikalla työskentelevät: ”Kun kumpikaan sukupuoli ei ole selvänä enemmistönä, koettiin työpaikka tasa-arvoisemmaksi.”
SEGLI-hankkeen tutkija Inkeri Tanhua antoi puheenvuorossaan vastauksia siihen, miksi sukupuoli vaikuttaa alavalintoihin niin voimakkaasti. Tanhuan mukaan naiset ja miehet tutustuvat eri aloihin, ja heillä on tietoa eri aloista: ”Kiinnostuksen takana onkin siis tuttuus, on helpompi valita sellainen ala, joka on ennestään tuttu.” Lisäksi vaikuttavat esimerkiksi sukupuolittuneet mielikuvat eri aloista. Esimerkkeinä aloihin liitetyistä mielikuvista vertailtiin kahta ammatillisen koulutuksen teknistä alaa: kone- ja tuotantotekniikkaa, sekä hammastekniikkaa.
Kokemuksia tasa-arvon edistämisestä oppilaitoksissa
SEGLI-hankkeen kehittämistyötä on tehty Kajaanissa, Suomussalmella, Kemissä ja Helsingissä. Kajaanissa tehdystä työstä olivat seminaarissa kertomassa Kajaanin kaupungin maahanmuuttajatyön koordinaattori Jenni Kettunen, Lohtajan koulun rehtori Soili Luukkonen, sekä Kaukametsän opiston vararehtori Sini Sarén. Kettunen kuvasi ensin kaupunkitasoisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön prosessin, jonka avulla tuettiin oppilaitoksia. Luukkonen kuvasi tämän jälkeen työn etenemistä johtamassaan peruskoulussa ja Sarén kansalaisopistossa. ”Me valitsimme kaikille kouluille kaksi yhteistä edistämisaluetta, jotka ovat segregaation lieventäminen ja sukupuoleen perustuvan ja seksuaalisen häirinnän ehkäisy,” kertoi Luukkonen.
Helsingissä tehdystä kehittämistyöstä kertoivat kaksi Stadin ammattiopiston tasa-arvoagenttia, Elina Tirinen ja Elin Kirkinen-Kivelä. Tasa-arvoagenttien nimeäminen on yksi hankkeen toiminnan aikana keksitty hyvä käytäntö. Tirisen mukaan agenttien kanssa on paljon pohdittu esimerkiksi sitä, että oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman tulee olla osa arkea: ”Niin toiminnallinen ja niin yksinkertainen, että nekin jotka eivät halua lukea yhtään sivua tasa-arvoasiaa, voivat toteuttaa sitä koko ajan.” Tirinen palasi muisteluissa myös Stadin ammattiopiston tasa-arvoviikkoon, jossa käsiteltiin muun muassa sukupuolen moninaisuuden kysymyksiä.
Viimeiseksi seminaarissa esiteltiin jo tämän jutun alussa mainitut toimenpidesuositukset segregaation lieventämiseksi. Suosituksia esitti sekä SEGLI-hankkeen asiantuntijaryhmä, että SEGLI:n hanketiimi. Suositukset on koottu eri toimijoille, kuten opettajille, työorganisaatioille, viranomaisille, järjestöille, ammatinvalintaa pohtiville nuorille ja heidän läheisilleen.
Seminaarin tallenne sekä puhujien esittelemät materiaalit ladattavissa
Seminaarin tallenne: (tulossa myös YouTube-video, nyt saatavilla Facebook-tallenteet)
Osa 1 (klo 13:00 alkaen): https://www.facebook.com/kaikkienduuni/videos/664299284013668
Osa 2 (klo 15:00 alkaen): https://www.facebook.com/kaikkienduuni/videos/568747400292387/
Seminaarin ohjelma: Ohjelma
Seminaarin materiaalit:
Seminaarin avaus: Olavi Arra, SEGLI-hankkeen ohjausryhmän varapuheenjohtaja, erityisasiantuntija, OAJ
”Segregaatio - ikuisuusongelma tasa-arvon toteutumisessa?” Jukka Maarianvaara, Tasa-arvovaltuutettu
”Miksi sukupuoli vaikuttaa alavalintoihin?” Inkeri Tanhua, SEGLI-hankkeen tutkija
”Kajaanin malli perusopetukseen” Jenni Kettunen, maahanmuuttotyön koordinaattori, Kajaanin kaupunki; Soili Luukkonen, rehtori, Lohtajan koulu, Kajaani; Sini Sarén, vararehtori, Kaukametsän opisto, Kajaani
”Suomussalmen kokemuksia” Marja-Leena Haataja, SEGLI:n hankepäällikkö
”Kemin kokemuksia” Eija Leinonen, SEGLI-hankkeen kouluttaja
”Stadin ammattiopiston tasa-arvoagentit toiminnassa” Elina Tirinen ja Elina Kirkinen-Kivelä, koulutuspäällikkö, Stadin ammatti- ja aikuisopisto, Helsinki
”SEGLI-hankkeen asiantuntijaryhmän puheenvuoro” Anni Koivisto, sosiaalipoliittinen asiantuntija, Suomen lukiolaisten liitto (SEGLI-asiantuntijaryhmä)
”SEGLI-hankkeen asiantuntijaryhmän puheenvuoro” Johanna Sjöholm, toiminnanjohtaja, Nicehearts ry (SEGLI-asiantuntijaryhmä)
”SEGLI-hankkeen toimenpidesuositukset segregaation lieventämiseksi” SEGLI-hanketiimi
SEGLI-hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto sekä Sosiaali- ja terveysministeriö.
