Uusi artikkeli tekniikan alojen sukupuolittumisesta

SEGLI-hankkeen aineistoihin perustuva artikkeli julkaistiin joulukuussa 2022 NORA:ssa (Nordic Journal of Feminist and Gender Research). Artikkeli koskee naisenemmistöistä hammastekniikan alaa ja voit ladata sen kokonaisuudessaan luettavaksi täältä: Tanhua (2022) The Gendering of Technology Education: minority Ethnic Students’ Experiences of a Women-Dominated Vocational Dental Technology Programme.

Voit myös lukea artikkelista kirjoitetun suomenkielisen blogitekstin Tekniikan alat sukupuolittuvat uusin(?) tavoin Siinä kysytään muun muassa onko tekniikalla pakko olla sukupuoli ja kerrotaan, kuinka hammastekniikka nähdään sekä maskuliinisena että feminiinisenä alana.

Oppilaitosten kanssa tehdyn kehittämistyön tuloksia

SEGLI-hanke toimi yhteistyössä oppilaitosten tai varhaiskasvatuksen kanssa Kajaanissa, Kemissä, Suomussalmella ja Helsingissä. Tämän yhteistyön tuloksena syntyi toimintamalleja, joiden avulla voidaan edistää tasa-arvoa ja lieventää sukupuolenmukaista eriytymistä. Jokainen oppilaitos tarvitsee omanlaisensa ratkaisut, mutta toivomme, että näistä malleista voi kuitenkin olla hyötyä muillekin.

Keskustelut lasten ja nuorten kanssa tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta

Keskustelujen tavoitteena oli saada esiin lasten ja nuorten ajatuksia ihmisten moninaisuuteen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyen, sekä auttaa pohtimaan, kuinka voimme huomioida nämä asiat kasvatuksessa ja opetuksessa. Esimerkkikysymykset tulevat Kemistä:

Päiväkoti ja esikoulu

Alakoulu

Yläkoulu

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyt

Keskustelun lisäksi tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvistä ajatuksia käsiteltiin joissain kouluissa kyselyn avulla. Tässä esimerkkinä Lohtajan koulussa toteutettu kysely:

Lohtajan koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely luokille 1-3

Lohtajan koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely luokille 4-6

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö osaksi opintoja

Stadin ammatti- ja aikuisopistossa järjestettiin tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä tapahtumia. Näiden järjestämiseen osallistuneet opiskelijat saivat tekemästään työstä myös opintopisteitä:

Toimintamalli: tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus opintoihin

Koulutusaineisto sukupuolenmukaisen segregaation syistä aikuisille

Koulutusaineisto on tarkoitettu ensisijaisesti aikuiskoulutukseen, esimerkiksi puheenvuoroihin opettajille tai muulle oppilaitosten henkilöstölle. Se on julkaistu SEGLI:n sivuilla myös jo aiemmin.

Koulutusaineisto Sukupuolenmukaisen segregaation syyt ja keinoja segregaation lieventämiseksi

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat oppilaitoksissa

SEGLI-hanke tuki oppilaitoksia tarpeen mukaan myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien teossa. Tässä perusopetuksen esimerkki Suomussalmelta:

Oppilaitoksen toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Toimintamalli: Suomussalmen perusopetuksen toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö haasteellisessa toimintaympäristössä

Hankkeeseen osallistui myös vapaan sivistystyön oppilaitos Kaukametsän opisto. Tässä kuvaus opiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöstä:

Toimintamalli: Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen vapaassa sivistystyössä – Kaukametsän opisto Kajaani

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön organisointi

Hankkeen työskentelyssä toimivaksi osoittautuivat erilaiset verkostot. Tässä esimerkit sekä Helsingistä että Kajaanista:

Toimintamalli: Tasa-arvoagentit - Stadin ammattiopisto

Toimintamalli: Ammatillisen työn kehittäminen verkostoissa - Useampi oppilaitos pääkaupunkiseudulla

Toimintamalli: Koulujen yhdyshenkilöverkosto tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä – Kajaani

Seuraavat toimintamallit tai prosessikuvaukset kertovat laajemmin hankkeen ja eri kaupunkien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön organisoinnista.

Kajaanin työkalupakkiin kuuluvat: Kajaanin perusopetuksen toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, Kajaanin perusopetuksen toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmatyön prosessikuvaus, sekä Kajaanin perusopetuksen koulujen hyvät käytännöt.

Kajaanin työkalupakki

Kajaanin perusopetuksen tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyön prosessikuvaus

Kemissä kehittämistyöhön osallistuivat varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus.

SEGLI –kehittämistyö Kemissä

Lue lisää kehittämistyöstä

SEGLI (Tasa-arvon edistäminen ja segregaation lieventäminen koulutuksessa ja työelämässä
-kehittämishanke 2016 – 2019) hankkeessa tehdystä kehittämistyöstä voit lukea tarkemmin jutussa, jossa kerrotaan hankkeen toiminnasta: SEGLI-hanke päättyi – lue kertomus hankkeen toiminnasta.

Hankkeessa tehdystä tutkimuksesta voit lukeaa lisää täältä: SEGLI-hankkeen tutkimus.

Lue myös hankkeen tutkimuksen ja kehittämistyön perusteella laaditut toimenpide-ehdotukset segregaation lieventämiseksi.

SEGLI-hanke päättyi – lue kertomus hankkeen toiminnasta

SEGLI - Tasa-arvon edistäminen ja segregaation lieventäminen koulutuksessa ja työelämässä
-kehittämishanke toimi vuosina 2016 – 2019. Vaikka hanke loppui 31.3.2019, ovat sen tuottamat lukuisat materiaalit ja tulokset edelleen ladattavissa ja luettavissa hankkeen nettisivuilla. Nettisivuja tullaan myös päivittämään, sillä osa hankkeen toteuttajista jatkaa vielä töitä aiheeseen liittyvien asioiden parissa.

Hanketta rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto ja sosiaali- ja terveysministeriö. Hankkeen tiedot löytyvät Eurasta koodilla S20698.

Tämän kertomuksen tarkoituksena on kertoa hankkeen toiminnoista kootusti ja innostaa lukijaa tutustumaan hankkeen materiaaleihin.

SEGLI-hankkeen perusajatus

SEGLI-hankkeen lähtökohtana oli kysymys siitä, miksi sukupuolenmukainen segregaatio on Suomessa niin voimakasta ja toistuu aina uusien sukupolvien koulutus- ja urapoluissa. Myös muunlainen, esimerkiksi etnisen taustan ja yhteiskuntaluokan mukainen segregaatio tuntui toistuvan. Lisäksi yleinen julkinen keskustelu segregaatiosta näytti jumiutuneen yksilökeskeiseen puheeseen, jossa korostettiin vain yksilöiden omia valintoja, eli kaikkien mahdollisuutta valita ja tehdä ihan mitä vain. Vastuu muutoksesta jätettiin siis nuorille ja siihen pyrittiin vaikuttamaan lähinnä erilaisin nuoriin kohdistuvin asennekampanjoin. Selvää kuitenkin oli, että kampanjat eivät riitä. Muutosta asiassa ei saada vain hokemalla samaa ja toivomalla, että nuoret yhtäkkiä muuttavat kaiken. Jos muutosta todellaan halutaan, on myös aikuisten tehtävä jotain! SEGLI-hankkeessa lähdettiinkin etsimään uudenlaisia vastauksia siihen, miten segregaatiota voidaan lieventää.

Tästä asetelmasta suunniteltiin kokonaan uudenlainen hanke - SEGLI. Hanke ei keskittynyt painostamaan ”väärin” valinneita nuoria valitsemaan toisin. SEGLI:läisten mielestä avainasemassa muutoksessa ovat aikuiset – poliitikot, työnantajat, opettajat, ohjaajat, vanhemmat ja työkaverit. Nuorten on vaikea toimia toisin niin kauan kun aikuiset ja heidän ylläpitämiensä organisaatioiden käytännöt jarruttavat muutosta. Hanke aktivoi sekä aikuisia että nuoria toimimaan aidosti tasa-arvoisemman tulevaisuuden puolesta.

SEGLI on ollut uudenlainen tasa-arvohanke myös siinä mielessä, ettei siinä käsitelty pelkästään sukupuolen mukaista segregaatiota, vaan otettiin huomioon myös esimerkiksi etnisen taustan ja  luokan mukainen eriytyminen. Moninaisten tekijöiden tarkastelu toi syvyyttä sukupuolen mukaisen segregaation ymmärtämiseen ja purkamiseen. Tätä lähestymistapaa kutsutaan intersektionaalisuudeksi.

SEGLI-hankkeelle on ollut keskeistä, että kaikkein tärkein segregaation lieventämisen tavoite on tasa-arvo. Segregaatio on ongelmallista, koska se mahdollistaa eri ryhmien epätasa-arvoisen kohtelun. Kaikkein tärkein muutoksen kohde olikin tasa-arvon lisääminen. Lisäksi oikein toteutettu segregaation lieventäminen toki voi lisätä myös työmarkkinoiden toimivuutta ja joustavuutta, sekä yhteiskunnan hyvinvointia.

Kokemuksia oppilaitosten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöstä Kajaanissa ja Suomussalmella

Oppilaitosten ja varhaiskasvatuksen kehittämistyötä on tehty Suomussalmella, Kajaanissa, Kemissä ja Helsingissä. Kajaanissa oli mukana koko perusopetus, jossa työstettiin perusopetuksen yhteinen toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Perusopetuksen yhteisen suunnitelmaan valittiin kaksi päätavoitetta: segregaation lieventäminen ja sukupuoleen perustuvan ja seksuaalisen häirinnän ehkäisy. Lisäksi jokaisella koululla on oma suunnitelmansa ja niin halutessaan 1-2 omaa tavoitetta. Kajaanin työn tuloksena on syntynyt kuvaus koulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön prosessista, joka kuvaa myös työn luonnetta. Suunnitelmatyön rinnalla opettajille ja ohjaajille järjestettiin koulutusta tukemaan suunnitelmien laadintaa ja myös oppilaat osallistuivat muun muassa kyselyiden ja keskusteluiden muodossa suunnitelman tekoon. Olennaista työn onnistumisessa on ollut kuntatyönantajan sitoutuminen, tuki ja riittävät resurssit kehittämistyölle sekä konkreettinen suunnitelma työn jatkamisesta SEGLI-hankkeen jälkeen.

Lataa: Kajaanin kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017 - 2018

Kajaanin perusopetuksen lisäksi Kaukametsä opisto oli mukana SEGLI-kehittämistyössä. Kaukametsä opisto on vapaan sivistystyön opisto, joka teki sekin toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman hankkeen aikana.

Kainuusta kehittämistyössä mukana oli myös Ruukinkankaan peruskoulu Suomussalmelta. Ruukinkangas on iso koulu, joka kokoaa oppilaita laajalta alueelta. Myös Ruukinkankaalla laadittiin toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä järjestettiin koulutusta. Oppilaitoksen suunnitelman pohjana olivat oppilaille tehdyt tasa-arvokyselyt. Suunnitelman tärkeä elementti oli toimintaympäristön arviointi ja sen tuoma viitekehys perusopetuksen kehittämistyölle segregaation lieventämistyössä. Myös Ruukinkangas on sitoutunut jatkamaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä konkreettisella tasolla hankkeen jälkeen.

Kehittämistyö Kemissä

Kemissä kehittämistyötä tehtiin sekä perusopetuksen että esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Kasvattajille, opettajille, ohjaajille, oppilaskunnille, vanhemmille, sekä koulujen ja päiväkotien johdolle järjestettiin koulutusta, jonka myötä päiväkodit ja koulut arvioivat ja kehittivät toimintatapojaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmista. Kehittämistyön keskiössä oli tietoisuuden lisääminen ja sen myötä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvien kysymysten huomioiminen konkreettisesti arjessa. Esimerkiksi oppimisympäristöjen rakentamiseen liittyvät kysymykset nousivat esille ja tähän liittyvää kehittämistyötä Kemissä jatketaan hankkeen jälkeenkin. Myös lapset ja nuoret osallistuivat tasa-arvokeskusteluin, mikä toi lisää tietoa aikuisille lasten ja nuorten ajatuksista ja kokemuksista tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyen.

Stadin ammattiopiston tasa-arvotyö

SEGLI-hankkeen tukemana tehdyssä kehittämistyössä Stadin ammatti- ja aikuisopistossa tehtiin sellainen johtopäätös, että pelkkä keskitetysti opistotasolla tehtävä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämis- ja suunnittelutyö ei riitä. Tarvitaan toimijat eli agentit ison opiston kaikille kampuksille ja heidän kauttaan yhteydet kaikkiin toimipaikkoihin, jotta vuorovaikutus toimisi alhaalta ylös ja ylhäältä alas.

Oppilaitoksessa nimettiin kaksi tasa-arvoagenttia per kampus. Kun jokaiselle viidestä kampuksesta oli löytynyt kaksi agenttia, oli agentteja yhteensä kymmenen. Lisäksi mukana olevat kampusten koulutuspäälliköt lähtivät agenteiksi, ja näin saatiin joukkoon vielä 5 agenttia lisää. Agenttien avulla varmistetaan tasa-arvotyön jatkuvuus oppilaitoksessa myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Tasa-arvoagentit toimivat kukin omassa toimintaympäristössään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lähettiläinä, tiedon välittäjinä ja keskustelujen herättäjinä. Samalla tasa-arvoagentit yhdessä muodostavat oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän, joka päivittää oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman, tukee sen jalkauttamista kaikille kampuksille ja toimipaikkoihin ja seuraa sen toteutumista.

Hanke on onnistunut tavoitteessaan luoda ja vakiinnuttaa oppilaitokseen menetelmät tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön perustaan huomioiden koko henkilöstön sekä moninaisten opiskelijoiden kuulemisen ja osallistamisen tasa-arvotyöhön. Tästä myös esimerkkinä oppilaitoksessa toteutettava tasa-arvoviikko, joka järjestetään aina viikolla 12. Tasa-arvoviikolla järjestetään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden totetumiseen tähtääviä toimintoja, esimerkiksi paneelikeskusteluja, osallistavaa improvisaatioteatteria ja Teflon-testin teettämistä opiskelijoille.

Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin myös pääkaupunkiseudun eri ammattioppilaitosten verkostoitumiseen ja kokemustenvaihtoon tähtäävä kolmen ammattioppilaitoksen (Varia, Omnia ja Stadin ammatti- ja aikuisopiston) aluefoorumi alkuvuodesta 2019. Foorumin yhteydessä pääkaupunkiseudun ammattioppilaitosten opinnonohjaajat päättivät, että tapaamisia tullaan jatkossa järjestämään säännöllisesti.

Yhteistyö työllisyystoimijoiden kanssa

SEGLI-hankkeessa tehtiin yhteistyötä myös eri sektoreiden työllisyystoimijoiden kanssa. Työllisyyden edistämisellä ja siihen kytkeytyvillä toimenpideteillä ja kehittämistoiminnalla on merkittävä rooli sekä segregaatiota ylläpitävänä että parhaassa tapauksessa segregaatiota purkavana sektorina. Myös tässä työssä keskiössä oli niin kutsuttujen hoksautusten aikaansaaminen ja toimintatapojen arviointi ja kehittäminen muun muassa ohjauksen näkökulmasta, mikä on keskeinen osa käytännön työllisyyden edistämistä. Kemissä läntisen Lapin työllisyystoimijat osallistuivat heille suunnattuun tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen viestinnän työpajaan, mikä toteutettiin myös Kajaanissa. Lisäksi Kajaanissa järjestettiin koulutusta ja keskustelutilaisuuksia yhteistyössä alueen työllisyystoimijaverkostoa koordinoivan TYPO-koordinaatiohankkeen kanssa, jota Kainuun ELY-keskus vetää. Oulussa puolestaan järjestettiin mittava tasa-arvoseminaari yhteistyössä alueen ELO-ryhmän kanssa.

SEGLI-hankkeen tutkimus sukupuolenmukaisen segregaation syistä

SEGLI-hankkeessa toteutettu tutkimus on ollut hankkeen kehittämistyössä tärkeä tekijä ja viitekehyksen luoja. Koulutusvalintojen sukupuolenmukainen jakautuminen johtuu SEGLI-hankkeen tutkimuksen mukaan muun muassa siitä, että naiset ja miehet tutustuvat ennen ensimmäisiä koulutusvalintojaan työelämään hyvin rajallisesti, ja naisille ja miehille tulevat tutuiksi keskimäärin eri alat. Kun ala ei ole tuttu, sukupuolittuneet mielikuvat eri ammateista vaikuttavat valintoihin. Tutkimuksen tulokset on raportoitu laajemmin SEGLI-hankkeen nettisivuilla.

SEGLI:n tutkimuksen kokonaisuus on julkaistu erillisinä osasina hankkeen nettisivuilla tietosivujen muodossa, blogiteksteinä, sekä tutkimusraportin osina. Voit lukea tekstejä myös erillisinä, ja aloittaa mistä haluat.

Tietoa -osiossa hankkeen nettisivuilla julkaistiin kolmen sivun tuottama kokonaisuus: 1) Ammatillisen koulutuksen segregaatio lukuina 2) Teorioita segregaation syistä 3) Miksi sukupuoli vaikuttaa ammatinvalintaan?

Tietosivujen lisäksi tutkimuksen tuloksia julkaistiin blogiteksteinä, joita julkaistiin kaiken kaikkiaan kuusi. Tietosivut ja blogitekstit myös yhdistettiin tutkimusraportiksi, joka sisältää näiden lisäksi muutamia tutkimuksen toteutuksesta ja käsitteistä kertovaa sivua, jotka julkaistiin vain osana tutkimusraporttia.

Tutkimuksen käytännönläheisenä tuloksena syntyi yksi tuote, eli koulutusaineisto ”Sukupuolenmukaisen segregaation syyt ja keinoja segregaation lieventämiseksi”. Koulutusaineiston avulla voi keskustella koulutuksen sukupuolenmukaisen segregaation syistä ja lieventämiskeinoista. Koulutusaineisto on tarkoitettu ensisijaisesti aikuiskoulutukseen, esimerkiksi puheenvuoroihin opettajille tai muulle oppilaitosten henkilöstölle.

SEGLI-hankkeen tutkimusta varten haastateltiin opiskelijoita ja opettajia ammatillisessa oppilaitoksessa, sekä ammatinvalintapsykologeja TE-toimistoissa. Aineistoa kerättiin lisäksi nuorille aikuisille kohdennetulla verkkokyselyllä, jossa vastaajat kertoivat kokemuksiaan siitä, mitkä asiat olivat vaikuttaneet heidän ammattivalintoihinsa.

Asiantuntijaverkosto tuki hankkeen toimintaa

SEGLI-hankkeen yhtenä tärkeänä toimintamuotona oli laaja asiantuntijaverkosto. Se kokosi koulutuksen ja työelämän asiantuntijoita eri organisaatioista julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta yhteiseen keskusteluprosessiin, jossa selvitettiin ja pohdittiin eri näkökulmista sukupuolen mukaista segregaatiota suomalaisessa koulutuksessa ja työelämässä. Samalla asiantuntijaverkoston jäsenet pohtivat omia ja oman taustaorganisaation mahdollisuuksia purkaa segregaatiota käytännön toimenpitein.

SEGLI-hanke laati toimenpidesuosituksia segregaation lieventämiseksi

Sekä hankkeen asiantuntijaryhmän että SEGLI:n tiimi laativat toimenpidesuosituksia segregaation lieventämiseksi. Yksi SEGLI-hankkeen asiantuntijaryhmän suosituksista on, että Suomeen pitäisi koota valtakunnallinen segregaation purun ohjelma, joka kokoaisi eri toimijoita yhteen vähän samaan tapaan kuin valtakunnallinen samapalkkaisuusohjelma parhaillaan tekee. Kaikki toimenpidesuositukset  löytyvät hankkeen nettisivuilta.

SEGLI-tiimi

SEGLI-hankkeen toteuttivat Marja-Leena Haataja, Eila Haataja ja  Eija Leinonen (KoulutusAvain Oy), sekä Pia Berg, Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua (WoM Oy). Hanketta rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto ja sosiaali- ja terveysministeriö.

Ylen juttussa Lohtajan koulu, jossa tehty tasa-arvotyötä SEGLI-hankkeessa

Kajaanin Lohtajan koululla tasa-arvo on otettu aikaisempaa tietoisemmin mukaan opetukseen. SEGLI-hanke on ollut mukana tukemassa koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä.

Lue koko juttu Ylen sivuilta: Lapsi voi saada kotoa ja koulusta ristiriitaisia viestejä tasa-arvosta – yhdenvertaisuus näkyy opetuksessa pieninä arjen tekoina (20.3.2019)

Purkutalkoot -hankkeen ja SEGLI:n yhteinen blogiteksti

Purkutalkoot -hankkeen Jenni Lahtinen ja SEGLI-hankkeen Inkeri Tanhua kirjoittivat yhdessä blogitekstin Sukupuolittuneet ammattikäsitykset yksi ammatillisen segregaation syy.

Idea yhteiseen blogitekstiin virisi, kun huomasimme, että hankkeillamme on paljon yhteistä. Molemmissa hankkeissa on tehty tutkimusta sukupuolenmukaisen segregaation syistä.

Molemmat hankkeet ovat tutkineet segregaation syitä

Otus ry:n ja Nuorisotutkimusverkoston toteuttaman Purkutalkoot -hankkeen tutkimus on keskittynyt nuorten ammattikäsitysten muotoutumiseen ja siihen, miten sukupuolittuneet ammattikäsitykset tuottavat koulutuksen ja työelämän segregaatiota. SEGLI-hankkeen tutkimus puolestaan on selvittänyt segregaation syitä keskittyen etenkin ammatilliseen koulutukseen. Molempien hankkeiden tutkimusten mukaan mielikuvat eri aloista ja töistä ovat yksi segregaatiota tuottava tekijä.

Lue blogiteksti VNK:n sivuilta

Blogiteksti on julkaistu valtioneuvoston kanslian Tieto käyttöön -blogissa. Purkutalkoot -hanke on yksi valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoimmansta rahoituksensa saaneista hankkeista. SEGLI-hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja sosiaali- ja terveysministeriö.

Lue koko blogiteksti tästä: Sukupuolittuneet ammattikäsitykset yksi ammatillisen segregaation syy.

Koulutusaineisto: Sukupuolenmukaisen segregaation syyt ja keinoja segregaation lieventämiseksi

SEGLI-hanke on julkaissut koulutusaineiston, jonka avulla voidaan puhua sukupuolenmukaisen segregaation syistä ja keinoista lieventää segregaatiota. Koulutusaineisto on tarkoitettu ensisijaisesti aikuiskoulutukseen, esimerkiksi puheenvuoroihin opettajille tai muulle oppilaitosten henkilöstölle.

Lataa koulutusaineisto tästä: Sukupuolenmukaisen segregaation syyt ja keinoja segregaation lieventämiseksi

Koulutusaineisto hyödyntää hankkeen tutkimusta ja kehittämistyön kokemuksia

Koulutusaineistossa teossa on hyödynnetty sekä SEGLI:n tutkimuksen tuloksia että kehittämistyössä saatuja kokemuksia. SEGLI-hankkeen tutkimusosiossa selvitettiin koulutuksen sukupuolenmukaisen segregaation syitä. Kehittämisosiossa puolestaan tehtiin töitä segregaation lieventämiseksi yhteistyössä oppilaitosten kanssa.

Miksi koulutuksen segregaatio laitetaan nykyään yksilöiden syyksi?

Koulutuksen ja työelämän segregaatioita on tutkittu viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana kansainvälisesti paljon, ja niinpä kilpailevia selityksiä sen syihinkin on riittämiin. Käsittelin eri teorioita, joilla tutkimus on pyrkinyt selittämään segregaation syitä aiemmassa jutussa Teorioita sukupuolenmukaisen segregaation syistä. Tässä tekstissä syvennyn rationaalisiin yksilöihin keskittyvien selitysten hiljattain tapahtuneeseen uuteen nousuun.

Rationaalinen yksilö valitsee segregaation

Aivan viime aikoina on julkaistu uusia laajalle levinneitä tutkimuksia (esim. Falk & Hermle 2018; Stoet & Gary 2018), joissa naisten ja miesten erilaisten koulutus- ja työpolkujen syitä perustellaan yksilöiden erilaisilla valinnoilla ja kyvyillä. Myös Suomessa media on vuolaasti tuonut esille näiden tutkimusten tuloksia (esim. Helsingin Sanomat 19.11.2018 ja Tiede 19.11.2018).

Uutisoinnissa näistä yksilökeskeisistä tutkimuksista jää kuitenkin usein mainitsematta, mistä lähtökohdista tutkimukset on tehty. Tutkimusten taustaoletuksena on ihmisen rationaalisuus. Näissä tutkimuksissa siis oletetaan, että kaikilla ihmisillä on esimerkiksi koulutusvalintoja tehdessään kaikki tieto käytössään, ja he tekevät rationaalisia valintoja tämän tiedon perusteella. Usein myös oletetaan, että työmarkkinoilla ei esiinny syrjintää, mistä syystä kaikilla on samat mahdollisuudet tehdä erilaisia valintoja. Vain yksilöiden omat kyvyt, kuten koulumenestys, ja omat toiveet ja tarpeet merkitsevät.

Nämä rationaaliseen yksilöön keskittyvät tutkimukset tuottavat toki kiinnostavaa uutta tietoa esimerkiksi naisten ja miesten erilaisesta koulumenestyksestä ja sen vaikutuksesta koulutusvalintoihin. Samoin ne tuovat esille sukupuolittuneiden koulutus- ja urapolkujen todellisuuden, ja myös sukupuolittuneita eroja muilla elämän alueille. Moni sukupuolenmukaista segregaatiota tuottava tekijä jää kuitenkin rationaaliseen yksilöön keskittyvien tutkimusten ulkopuolelle.

Mitä jää huomioimatta jos yksilö ajatellaan rationaaliseksi?

Kun tutkimuksen lähtökohdaksi otetaan rationaalinen yksilö, ei päädytä tutkimaan sitä, kuinka epärationaalisia ihmiset usein ovat. Esimerkiksi SEGLI:n tutkimuksen kyselyyn vastanneista nuorista aikuisista moni kertoi, että pystyy jälkeenpäin näkemään kuinka vajavaisen tiedon varassa oli tehnyt ensimmäiset valinnat koulutuksestaan ja työpaikoistaan. He olisivat jälkikäteen neuvoneet nuorta itseään ottamaan huomattavasti paremmin selvää eri töistä ja mahdollisuuksista.

Koulutusvalintoihin siis vaikuttaa käytettävissä olevan tiedon rajallisuus, joka on myös sukupuolittunutta. Naisilla ja miehillä on keskimäärin tietoa ja ennen kaikkea positiivisia kokemuksia eri koulutusaloista ja töistä. Se on SEGLI:n tutkimuksen mukaan yksi koulutuksen sukupuolenmukaiseen segregaatioon vaikuttava asia. Kun tietoa ei ole, alavalinnassa korostuvat ennestään tutut alat. Mikäli valitaan jotain muuta kuin ennestään tuttu ala, korostuvat mielikuvat eri aloista ja niiden sopivuudesta esimerkiksi eri sukupuolille.

Lisäksi yksilön rationaaliseksi määrittelevät tutkimukset usein olettavat, että työelämässä ei tapahdu syrjintää tai muuta epätasa-arvoista kohtelua. Näin ollen esimerkiksi työnantajien epätasa-arvoista kohtelua ei voida nostaa yhdeksi segregaatiota selittäväksi syyksi. Voi olla, että esimerkiksi maahanmuuttajanainen ei opiskele tiettyyn miesenemmistöiseen ammattiin siksi, että hän olettaa, ettei koulutuksesta ja osaamisesta huolimatta koskaan saisi töitä kyseiseltä alalta. Näin jo syrjinnän ennakointi vaikuttaa koulutusvalintoihin. Huomaamatta jää myös se, että työelämässä todellisuudessa tapahtuva syrjintä saa monet vaihtamaan alaa. Esimerkiksi seksuaalinen häirintä on yksi tällainen syrjinnän muoto.

Koulutus- ja uravalintoihin vaikuttavat siis monet muutkin syyt kuin yksilön koulumenestys ja omat toiveet ja tarpeet. Näitä muita syitä ei vain tutkita silloin kun tutkimuksen lähtökohdaksi otetaan rationaalisen yksilön valinnat.

Muuta kuin rationaaliseen yksilöön keskittyviä tutkimuksia

Muitakin kuin yksilön rationaaliseksi määrittäviä tutkimuksia segregation syistä on toki runsaasti. Esimerkiksi työorganisaatioiden epätasa-arvoisia käytäntöjä on tutkittu laajasti. Työnantajat toimivat portinvartijoina monissa segregaatioon vaikuttavissa tilanteissa, kuten työhönotossa. Erilaisten tutkimusten kirjoa on esitelty vaikkapa Euroopan Komission tilaamassa raportissa (Burchell et al. 2014).

Tutkimuksilla on muun muassa näytetty, että kun lähetetään työnantajalle kaksi muutoin identtistä hakemusta ja CV:tä, mutta merkitään toiseen sukupuoleksi nainen ja toiseen mies, saadaan mieheksi merkityllä hakemuksella todennäköisemmin kutsu työhaastatteluun silloin, kun kyseessä on työ, jota yleensä tekevät miehet. Vastaavasti naisen hakemuksella saadaan todennäköisemmin kutsu haastatteluun naistyypilliseen työhön, kuten sihteeriksi. (ks. esim. Englannissa tehty tutkimus Riach and Rich 2006). Näin työnantajien rekrytointikäytännöt ylläpitävät työelämän segregaatiota.

Sukupuolenmukaisen segregaation syiden lisäksi on tutkittu paljon etenkin etnisen taustan mukaisen segregaation syitä. On kiinnostavaa, että siinä missä sukupuolenmukaista segregaatiota perustellaan yksilöiden erilaisilla valinnoilla, etniseen segregaatioon liittyen tutkimuksessa useammin huomioidaan maailman epätasa-arvoisuus.

Eri tutkimukset eivät keskustele keskenään

Eri tutkimuksista saatu tieto segregaation syistä ei kuitenkaan ikävä kyllä ole helposti yhdistettävissä yhdeksi pääteoriaksi segregaatiosta. Tämä johtuu siitä, että eri tutkimuksilla on niin erityyppiset ontologiset lähtökohdat. Eli ihmisestä ja maailmasta ajatellaan lähtökohtaisesti niin eri tavoin. Esimerkiksi ihmisen rationaaliseksi olettavaan tutkimukseen ei voida sisällyttää tietoa siitä, että ihmiset valitsevat koulutuksensa ja työnsä usein hyvinkin sattumanvaraisesti. Sattumanvaraisuus ja tiedon puute kun on rajattu jo alun perin ulos tutkittavista tekijöistä.

Lisäksi vaikkapa työnantajan syrjiviin käytäntöihin keskittyvä tutkimus ei useinkaan käsittele pääasiallisesti segregaation syitä, vaan syrjintää. Eli tällöin taas jäävät muut segregaatiota selittävät tekijät kuin syrjintä tutkittavien asioiden ulkopuolelle.

SEGLI:n tutkimuksessa pyritään ottamaan huomioon segregaatiota selittäviä tekijöitä mahdollisimman laajasti. Tutkimuksessa analysoidaan sekä yksilöiden käyttäytymistä että organisaatioiden käytäntöjä.

Miksi rationaalisesta yksilöstä puhuvien tutkimusten suosio on noussut?

Nykyään on selvästi entistä enemmän tilausta tutkimukselle, jonka perusteella epätasa-arvolle ei tarvitse tehdä mitään. Esimerkiksi sukupuolenmukaisen segregaation tutkijoilta halutaan kuulla tarina ”tasa-arvon paradoksista”, jonka mukaan taloudellisesti vauraissa ja tasa-arvoisissa maissa valinnat sukupuolittuvat, koska niissä on ”varaa valita kiinnostuksen ja omien vahvuuksien mukaan”. Tällainen tarina vahvistaa käsitystä siitä, että sukupuolenmukaiselle segregaatiolle ei voi eikä tarvitse tehdä mitään.

Päätelmä voimakkaan segregaation ja korkeiden tasa-arvoindeksien positiivisen korrelaation syistä on kuitenkin vain arvailua. Miksi-kysymystä ei usein ole varsinaisesti edes tutkittu tai voida tutkia valituin määrällisin metodein. Tutkijat itsekin tuovat esille myös vaihtoehtoisia tulkintoja. Esimerkiksi Falkin ja Hermlen tutkimuksen tuloksia voisi selittää myös sukupuolittuneella mainonnalla. Eli vauraita ja tasa-arvoindeksin mukaan paremmin pärjääviä maita yhdistävä tekijä olisikin vapaasti sukupuolistereotypioita hyödyntävä mainonta, joka vahvistaa sukupuolten välisiä eroja. Tutkimuksessa suurimmat sukupuolten väliset erot löytyvät sellaisista maista kuin Yhdysvallat, Australia ja Ruotsi. Voimakas mainonta kieltämättä voisi olla paremmin näitä maita yhdistävä tekijä kuin tasa-arvo.  

Mikäli Falk ja Hermle olisivat selittäneet tuloksiaan mainonnan vaikutuksilla, heidän tutkimuksensa kuitenkaan tuskin olisi saanut vastaavaa näkyvyyttä kuin tasa-arvon paradoksin julistuksella. On mukavampaa kuulla, että yksilöt tekevät fiksuja valintoja tasa-arvoisessa maailmassa, kuin että teemme valintojamme mielikuvien ja mainonnan vaikutuksen alla epätasa-arvoisilla työmarkkinoilla.

Teksti: Inkeri Tanhua, SEGLI-hankkeen tutkija

Lähteet

Burchell, B., Hardy, V., Rubery, J. and Smith, M. (2014), A New Methoc to Understand Occupational Gender Gegregation in European Labour Markets, Luxemburg, saatavilla: http://doi.org/10.2838/748887.

Falk, A. and Hermle, J. (2018), “Relationship of gender differences in preferences to economic development and gender equality”, Science, Vol. 362 No. 307.

Helsingin Sanomat 19.11.2018: "Miesten ja naisten erot kasvavat, kun tasa-arvo lisääntyy – Odottamaton 'tasa-arvon paradoksi' on havaittu useissa tutkimuksissa".

Riach, P.A. and Rich, J. (2006), “An Experimental Investigation of Sexual Discrimination in Hiring in the English Labor Market An Experimental Investigation of Sexual Discrimination in Hiring in the English Labor Market”, The B .E. Journal of Economic Analysis & Policy Advances, Vol. 6 No. 2.

Stoet, G. and Geary, D.C. (2018), “The Gender-Equality Paradox in Science, Technology, Engineering, and Mathematics Education”, Psychological Science, Vol. 29 No. 4, pp. 581–593.

Tiede 19.11.2018, "Viikon gallup: Yllättääkö tasa-arvon paradoksi", saatavilla: https://www.tiede.fi/artikkeli/artikkelit/viikon-gallup-yllattaako-tasa-arvon-paradoksi.

Katso juttu ja tallenne SEGLI-hankkeen seminaarista

SEGLI-hanke (Tasa-arvon edistäminen ja segregaation lieventäminen koulutuksessa ja työelämässä -kehittämishanke) järjesti 14.2.2019 seminaarin ”Miten segregaation lieventämisestä tehdään #kaikkienduuni”.

Segregaatiota voidaan lieventää

Seminaarissa esitettiin napakkoja toimenpidesuosituksia, joilla segregaatiota eli eriytymistä naisten ja miesten aloihin voitaisiin lieventää. Yksi SEGLI-hankkeen asiantuntijaryhmän suosituksista on, että Suomeen pitäisi koota valtakunnallinen segregaation purun ohjelma, joka kokoaisi eri toimijoita yhteen vähän samaan tapaan kuin valtakunnallinen samapalkkaisuusohjelma parhaillaan tekee. Segregaation purun ohjelma pitäisi huolta siitä, että segregaatio otetaan vakavasti, ja asian muuttamiseen paneudutaan. Seminaarissa todettiin, että on tärkeää vaikuttaa etenkin seuraavaan hallitusohjelmaan, jotta tasa-arvon edistäminen ja segregaation lieventäminen tulisi saada agendalle heti uuden hallituksen aloittaessa toimintansa.

Lisäksi SEGLI:n hanketiimi on laatinut suosituksia muun muassa opettajille, opinto-ohjaajille, työorganisaatioille ja viranomaisille. Esimerkiksi työorganisaatioiden tulisi viestiä oppilaitoksille siitä, minkälaisia töitä heillä tehdään ja minkälaisesta koulutuksesta tai taidoista työssä on hyötyä. Tämä on erityisen tärkeää sellaisilla aloilla, jotka eivät ole kaikille arjessa tuttuja ja näkyviä ammatteja. Yksi segregaatiota lisäävä tekijä ovat joskus epätodetkin sukupuolittuneet mielikuvat ammateista. Myös jo pelkästään mahdollisimman laaja tieto eri töistä lieventäisi segregaatiota. Lue kaikki suositukset tästä: Toimenpidesuositukset segregaation lieventämiseksi.

Seminaari-iltapäivän aikana kuultiin myös oppilaitosten tarinoita hankkeen kehittämistyön  kokemuksista ja perehdyttiin segregaatioon ilmiönä tutkijapuheenvuoron ja tasa-arvovaltuutetun näkemysten avulla.

Mitä segregaatiosta seuraa ja mistä segregaatio johtuu?

Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara perehdytti puheenvuorossaan kuulijat siihen, miten työelämän sukupuolenmukainen eriytyminen eli segregaatio voidaan jakaa horisontaaliseen segregaatioon (eri aloille ja ammatteihin) ja vertikaaliseen segregaatioon (hierarkian eri tasot, esimerkiksi johdossa vähemmän naisia). Maarianvaaran mukaan segregaatio on ongelma muun muassa siksi, että se on yksi tekijä, joka vaikuttaa naisten ja miesten palkkaeroihin.

Lisäksi Maarianvaara toi esille, että segregaatio on kytköksissä henkilöstön tasa-arvon kokemukseen. Tasa-aloilla työskentelevät kokevat työpaikkansa tasa-arvoisemmaksi kuin mies- tai naisenemmistöisellä työpaikalla työskentelevät: ”Kun kumpikaan sukupuoli ei ole selvänä enemmistönä, koettiin työpaikka tasa-arvoisemmaksi.”

SEGLI-hankkeen tutkija Inkeri Tanhua antoi puheenvuorossaan vastauksia siihen, miksi sukupuoli vaikuttaa alavalintoihin niin voimakkaasti. Tanhuan mukaan naiset ja miehet tutustuvat eri aloihin, ja heillä on tietoa eri aloista: ”Kiinnostuksen takana onkin siis tuttuus, on helpompi valita sellainen ala, joka on ennestään tuttu.” Lisäksi vaikuttavat esimerkiksi sukupuolittuneet mielikuvat eri aloista. Esimerkkeinä aloihin liitetyistä mielikuvista vertailtiin kahta ammatillisen koulutuksen teknistä alaa: kone- ja tuotantotekniikkaa, sekä hammastekniikkaa.

Kokemuksia tasa-arvon edistämisestä oppilaitoksissa

SEGLI-hankkeen kehittämistyötä on tehty Kajaanissa, Suomussalmella, Kemissä ja Helsingissä. Kajaanissa tehdystä työstä olivat seminaarissa kertomassa Kajaanin kaupungin maahanmuuttajatyön koordinaattori Jenni Kettunen, Lohtajan koulun rehtori Soili Luukkonen, sekä Kaukametsän opiston vararehtori Sini Sarén. Kettunen kuvasi ensin kaupunkitasoisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön prosessin, jonka avulla tuettiin oppilaitoksia. Luukkonen kuvasi tämän jälkeen työn etenemistä johtamassaan peruskoulussa ja Sarén kansalaisopistossa. ”Me valitsimme kaikille kouluille kaksi yhteistä edistämisaluetta, jotka ovat segregaation lieventäminen ja sukupuoleen perustuvan ja seksuaalisen häirinnän ehkäisy,” kertoi Luukkonen.

Helsingissä tehdystä kehittämistyöstä kertoivat kaksi Stadin ammattiopiston tasa-arvoagenttia, Elina Tirinen ja Elin Kirkinen-Kivelä. Tasa-arvoagenttien nimeäminen on yksi hankkeen toiminnan aikana keksitty hyvä käytäntö. Tirisen mukaan agenttien kanssa on paljon pohdittu esimerkiksi sitä, että oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman tulee olla osa arkea: ”Niin toiminnallinen ja niin yksinkertainen, että nekin jotka eivät halua lukea yhtään sivua tasa-arvoasiaa, voivat toteuttaa sitä koko ajan.” Tirinen palasi muisteluissa myös Stadin ammattiopiston tasa-arvoviikkoon, jossa käsiteltiin muun muassa sukupuolen moninaisuuden kysymyksiä.

Viimeiseksi seminaarissa esiteltiin jo tämän jutun alussa mainitut toimenpidesuositukset segregaation lieventämiseksi. Suosituksia esitti sekä SEGLI-hankkeen asiantuntijaryhmä, että SEGLI:n hanketiimi. Suositukset on koottu eri toimijoille, kuten opettajille, työorganisaatioille, viranomaisille, järjestöille, ammatinvalintaa pohtiville nuorille ja heidän läheisilleen.

Seminaarin tallenne sekä puhujien esittelemät materiaalit ladattavissa

Seminaarin tallenne: (tulossa myös YouTube-video, nyt saatavilla Facebook-tallenteet)

Osa 1 (klo 13:00 alkaen): https://www.facebook.com/kaikkienduuni/videos/664299284013668
Osa 2 (klo 15:00 alkaen): https://www.facebook.com/kaikkienduuni/videos/568747400292387/

Seminaarin ohjelma: Ohjelma

Seminaarin materiaalit:

Seminaarin avaus: Olavi Arra, SEGLI-hankkeen ohjausryhmän varapuheenjohtaja, erityisasiantuntija, OAJ

”Segregaatio - ikuisuusongelma tasa-arvon toteutumisessa?” Jukka Maarianvaara, Tasa-arvovaltuutettu

”Miksi sukupuoli vaikuttaa alavalintoihin?” Inkeri Tanhua, SEGLI-hankkeen tutkija

”Kajaanin malli perusopetukseen” Jenni Kettunen, maahanmuuttotyön koordinaattori, Kajaanin kaupunki; Soili Luukkonen, rehtori, Lohtajan koulu, Kajaani; Sini Sarén, vararehtori, Kaukametsän opisto, Kajaani

”Suomussalmen kokemuksia” Marja-Leena Haataja, SEGLI:n hankepäällikkö

”Kemin kokemuksia” Eija Leinonen, SEGLI-hankkeen kouluttaja

”Stadin ammattiopiston tasa-arvoagentit toiminnassa” Elina Tirinen ja Elina Kirkinen-Kivelä, koulutuspäällikkö, Stadin ammatti- ja aikuisopisto, Helsinki

”SEGLI-hankkeen asiantuntijaryhmän puheenvuoro” Anni Koivisto, sosiaalipoliittinen asiantuntija, Suomen lukiolaisten liitto (SEGLI-asiantuntijaryhmä)

”SEGLI-hankkeen asiantuntijaryhmän puheenvuoro” Johanna Sjöholm, toiminnanjohtaja, Nicehearts ry (SEGLI-asiantuntijaryhmä)

”SEGLI-hankkeen toimenpidesuositukset segregaation lieventämiseksi” SEGLI-hanketiimi

SEGLI-hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto sekä Sosiaali- ja terveysministeriö.

Toimenpidesuositukset segregaation lieventämiseksi

Mitä voimme tehdä segregaation lieventämiseksi? Paljonkin! Olemme tähän koonneet SEGLI-hankkeen toimenpidesuosituksia. Suositukset on jaoteltu eri toimijoille, kuten opettajille, työorganisaatioille, viranomaisille, järjestöille, ammatinvalintaa pohtiville nuorille ja heidän läheisilleen. Me kaikki yhdessä voimme muuttaa organisaatioiden käytäntöjä ja yhteiskuntaa!

Lataa suositukset vihkona tai lue suoraan tältä sivulta.

Peruskoulun tai lukion opettaja – Mitä  voit tehdä segregaation lieventämiseksi?

• Tutustuta oppilaasi työelämään mahdollisimman laajasti, sillä paras lääke hyviin valintoihin ja segregaation liveventämiseen on mahdollisimman laaja tieto eri töistä.

• Hankkikaa yhdessä oppilaiden kanssa tietoa työelämästä ja työehdoista, etenkin vähemmän tutuista töistä.

• Käyttäkää ilmiöpohjaisen oppimisen periaatteita myös työelämään tutustumiseen.

• Tarkastele, miten oppimateriaalit esittelevät eri ammatteja ja töitä. Jos huomaat stereotypioita, keskustelkaa niistä ja purkakaa niitä.

• Huomioi sukupuolen moninaisuus esimerkiksi kuvissa ja esimerkeissä.

• Käsitelkää yhdessä sitä, miksi tulevaa työtä ei kannata valita vain sen perusteella, mistä oppiaineista on kiinnostunut.

• Hyödynnä sukupuolitietoista opetusta tukevaa materiaalia.

• Keskustelkaa yhdessä oppilaiden kanssa siitä, miten koulutuksen ja työelämän sukupuolenmukainen eriytyminen yhteiskunnassa ilmenee. Mitä käsityksiä ja oletuksia eri ammatteihin ja sukupuoleen yhteiskunnassamme liittyy? Entä mitä vaikutuksia segregaatiolla on?

• Arvioi kieltä, jota oppilaitoksenne käytetään eri sukupuolista, eri ammateista ja tehtävistä jne.

• Tarkista, mitä oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa sanotaan.

• Valmista opiskelijoita kohtaamaan myös työelämän epätasa-arvoisuus, positiivisesti ja työkaluja antaen.

Peruskoulun tai lukion opinto-ohjaaja – Mitä voit tehdä segregaation lieventämiseksi?

• Mieti, miten voisit parhaiten laajentaa oppilaiden tietämystä etenkin sellaisista opiskelualoista ja töistä, jotka eivät ole heille tuttuja ennestään. Tieto tukee paitsi segregaation lieventämistä myös auttaa opiskelijoita tekemään parempia valintoja.

• Kannusta opiskelijoita hankkimaan tietoa ja esimerkiksi haastattelemaan eri alojen ammattilaisilta ja alaa opiskelevia.

• Pyydä vaikka etäyhteyden avulla omalle koulullesi työelämän tai oppilaitosten esittelijöitä myös kauempaa.

• Käytä ilmiöpohjaisen oppimisen periaatteita myös työelämään tutustumiseen yhdessä opettajien kanssa. Tee konkreettista yhteistyötä työelämän kanssa.

• Tarkastele, miten ohjausmateriaalit esittelevät eri ammatteja ja töitä. Jos huomaat stereotypioita, mieti kuinka voit purkaa niitä ohjauksessa.

• Huomioi sukupuolen moninaisuus esimerkiksi kuvissa ja esimerkeissä.

• Arvioi kieltä, jota oppilaitoksenne käytetään eri sukupuolista, eri ammateista ja tehtävistä jne.

Ammatillisen oppilaitoksen opettaja tai opinto-ohjaaja - Mitä voit tehdä segregaation lieventämiseksi?

• Pohdi, miten segregaatio ilmenee omalla opetusalallasi. Onko segregaatio vaikuttanut ammattialan kulttuuriin? Miten ammattialalle voidaan luoda entistä tasa-arvoisempaa ja yhdenvertaisempaa kulttuuria? Voitte myös keskustella tästä yhdessä opiskelijoiden kanssa.

• Opettajien lisäksi myös työpaikkajaksoilla tavatut ihmiset ja vierailevat luennoitsijat ovat roolimalleja – etsi mahdollisimman monenlaisia.

• Arvioi kieltä, jota oppilaitoksenne käytetään eri sukupuolista, eri ammateista ja tehtävistä jne.

• Mieti, ketkä tarvitsisivat erityisesti tukea ammatti-identiteetin muodostumisessa, ja kuinka voisit kannustaa varsinkin heitä. Positiivinen palaute vie pitkälle!

• Arvioi, kuinka ns. ainokaisista huolehditaan opetusalallasi ja oppilaitoksessasi.

• Tarkastele, miten oppimateriaalit esittelevät opetusalaasi ja siihen liittyviä töitä. Jos huomaat stereotypioita, keskustelkaa niistä ja purkakaa niitä.

• Valmista opiskelijoita kohtaamaan myös työelämän epätasa-arvoisuus, positiivisesti ja työkaluja antaen.

• Harjoitelkaa, kuinka voi toimia sellaisissa tilanteissa, joissa sinua vähätellään tai oletetaan että et tiedä.

• Kerro opiskelijoille työehdoista eri töissä ja ongelmista, joita he voivat kohdata työehdoista neuvoteltaessa.

• Huomioi sukupuolen moninaisuus esimerkiksi kuvissa ja esimerkeissä.

• Tee konkreettista yhteistyötä peruskoulun kanssa tukeaksesi tulevia opintoalaansa valitsevia nuoria saamaan oikeanlaista tietoa alastasi.

• Huomioikaa työpaikkaohjaajakoulutuksissanne tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysymykset mm. kannustaen työssäoppimispaikkoja moninaisuuden huomioimiseen ja tasa-arvoisten toimintatapojen kehittämiseen.

• Tarkista, mitä oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa sanotaan.

• Kun autat opiskelualan vaihtoa pohtivia opiskelijoita, tarjoa tietoa etenkin sellaisista opiskelualoista ja töistä, jotka eivät ole heille tuttuja ennestään. 

Ammatillisen oppilaitoksen johto ja viestinnästä vastaavat – Mitä voin tehdä segregaation lieventämiseksi kun suunnittelen oppilaitoksen markkinointia?

• Miettikää, pitäisikö ja voisiko oppilaitoksen markkinoinnissa tehdä jotain toisin, jotta oppilaitokseen saataisiin moninaisemmin sopivia opiskelijoita ja millaisen mielikuvan käyttämänne viestintä materiaali antaa eri aloista. Markkinoinnissa voi myös karsia vääriä luuloja eri aloista.

• Varmistakaa, että oppilaitoksessanne on toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. 

Työorganisaatioiden toimijat – Mitä voit tehdä segregaation lieventämiseksi?

• Viestikää oppilaitoksille siitä, minkälaisia töitä teillä tehdään ja minkälaisesta koulutuksesta tai taidoista työssä on hyötyä. Tämä on erityisen tärkeää sellaisilla aloilla, jotka eivät ole kaikille arjessa tuttuja ja näkyviä ammatteja.

• Tehkää yhteistyötä koulujen ja oppilaitosten kanssa, tarjotkaa esimerkiksi TET-paikkoja.

• Varmistakaa, että työpaikallanne on tasa-arvoa ja eri sukupuolia arvostava työympäristö ja hyvät syrjimättömät käytännöt esimerkiksi työhönotossa ja etenemisessä.

• Viestikää hyvistä syrjimättömistä käytännöistänne potentiaalisille työnhakijoille ja oppilaitoksille.

• Huolehtikaa, että kaikkia opiskelijoita kohdellaan työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Varmistakaa, että työpaikkaohjaajat on koulutettu myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamisesta.

• Varmistakaa, että työpaikallanne on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien vaatima tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Vaikuttakaa suunnitelman sisältöön.

• Kehittää käytäntöjänne myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Pohtikaa, miten voisitte vielä parantaa esimeriksi työhönottoa, urakehitystä, tehdä työympäristöstä kannustavan, tehdä työpaikasta perheystävällisemmän, ja vähentää häirintää ja kiusaamista. Usein epätasa-arvoisia käytäntöjä perustellaan sillä, että ”meillä on aina tehty näin”, tai ”onhan tämä ongelmallista mutta asiaa ei voi muuttaa jostain tietystä syystä”. Käytäntöjä voi kuitenkin myllyttää, ja siitä on usein hyötyä, jopa etumatkaa muihin työnantajiin nähden. 

Ammattilainen ammattilaisverkostossa  – Mitä voit tehdä segregaation lieventämiseksi?

• Joitakin töitä tehdään ennemminkin ammattilaisten verkostoissa kuin työsuhteessa. Alaansa pohtivat nuoret tarvitsevat tietoa myös näistä töistä.

• Voit tarjoutua kertoman työstäsi oppilaitoksissa, vaikka et edustaisikaan tiettyä työorganisaatiota.

• Kun kerrot työstäsi, kuvaa minkälaisesta koulutuksesta ja taidoista on hyötyä työssäsi, ja mitkä ovat työsi hyvät ja huonot puolet.

• Älä oleta! Esimerkiksi muiden osaamista tai kiinnostusta sukupuolen perusteella. 

Työllisyystoimija – Mitä voit tehdä segregaation lieventämiseksi?

• Mikäli teet ohjaustyötä, mieti, miten voisit laajentaa asiakkaidesi tietämystä etenkin sellaisista opiskelualoista ja töistä, jotka eivät ole heille tuttuja ennestään. Tieto tukee paitsi segregaation lieventämistä myös auttaa asiakkaita tekemään parempia valintoja.

• Arvioi omia käsityksiäsi eri sukupuolista, varmista, etteivät vaikkapa sukupuoleen perustuvat oletukset muokkaa ohjaustasi jo etukäteen.

• Arvioi käyttämääsi kieltä eri sukupuolista, eri ammateista ja tehtävistä jne.

• Arvioi käyttämiäsi ohjausmenetelmiä, materiaaleja jne., jos huomaat stereotypioita, mieti kuinka voit purkaa niitä ohjauksessa.

• Anna varsinkin maahanmuuttajataustaisille asiakkaille selkeää tietoa siitä, mitä mahdollisuuksia heillä on. Anna tietoa esimerkiksi siitä, kuinka opiskelualaa voi tarvittaessa voi vaihtaa. 

Koulutuksen suunnittelija (viranomainen, opiskelijajärjestön edustaja, työmarkkinajärjestön edustaja, poliitikko, äänestäjä, jne.) – Mitä voit tehdä segregaation lieventämiseksi?

• Lisää työelämästä ja eri töistä kertovia tai niihin tutustuttavia osuuksia peruskoulun ja lukion opetukseen valtakunnallisella tasolla.

• Arvioi valtakunnallisesti toteutettujen ja tulevien koulutuksen reformien vaikutuksia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta.

• Tue oppilaitosten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua nostamalla se esiin eri yhteyksissä ja toivomalla siihen lisää huomiota, tukea ja vaikkapa valtakunnallista seurantaa.

• Päivitä ja hyödynnä eri alojen koulutuksesta, töistä ja työehdoista nettisivuille kerättyä tietoa. Esimerkiksi seuraavat sivustot: https://noodi.me/, https://opintopolku.fi/wp/fi/, https://www.kunkoululoppuu.fi/, https://www.foreammatti.fi/, https://tyoelamaan.fi/, http://www.ammattinetti.fi/, https://tyopaikat.oikotie.fi/palkkavertailu

• Käytä sukupuolittain jaoteltua tilastotietoa päätösten tukena. 

Työelämän ehtoihin vaikuttava (viranomainen, opiskelijajärjestön edustaja, työmarkkinajärjestön edustaja, poliitikko, äänestäjä, jne.) – Mitä voit tehdä segregaation lieventämiseksi?

• Tue valtakunnallisen segregaation lieventämistyöryhmän perustamista.

• Kerro, miksi segregaation lieventäminen ja tasa-arvon edistäminen on sinusta ja edustamasi tahon mielestä tärkeää.

• Kannata vanhemmuuden kustannusten jakamista tasan lapsen vanhempien työnantajien kesken.

• Varmista, että hoivavastuita kantavien ihmisten (useimmiten naisten, joskin myös muuttuva asia) työssäkäynti on jatkossakin mahdollista ja hyvinvointipalvelut ovat saatavilla myös tulevaisuudessa.

• Neuvottele pienipalkkaisten usein naisenemmistöisten töiden palkkausta ja työehtoja paremmiksi. 

Sinä jolla on läheisiä, jotka pohtivat alavalintaa – Mitä voit tehdä segregaation lieventämiseksi?

• Kerro työstäsi koulutus- ja ammatinvalintaa pohtiville tutuillesi.

• Kerro palkkasi ja työsi hyvät ja huonot puolet.

• Ohjaa eteenpäin puhumaan muidenkin kanssa.

• Älä oleta! Esimerkiksi muiden osaamista tai kiinnostusta pelkän sukupuolen perusteella.

• Kannusta pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja ja hankkimaan tietoa niistä. 

Omaa koulutus- ja ammatinvalintaasi miettivä – Mitä kannattaa ottaa huomioon?

• Hanki tietoa myös siitä, mikä ei ole ennestään tuttua.

• Pohdi laajasti omia kiinnostuksen kohteitasi, ei vain niitä, joita jo toteutat esim. harrastusten kautta.

• Mieti, mitä kaikkea voisit oppia ja mistä voisit pitää.

• Ota selvää palkkauksesta, työehdoista, työnkuvasta ja siitä onko töitä.

• Pohdi myös omia persoonallisuustekijöitäsi: Millainen työ sopisi sinulle ja persoonallesi?

• Juttele asiasta sekä ikätovereittesi että aikuisten kanssa – voit käydä myös haastattelemassa eri alojen ammattilaisia

• Älä epäröi kääntyä opinto- ja uraohjausasiantuntijan puoleen

• Muista unelmoida ja tehdä unelmasi toteen 😊 

SEGLI-asiantuntijaryhmän toimenpidesuositukset segregaation lieventämiseksi. SEGLI-hankkeeen asiantuntijaryhmä koostui eri alojen toimijoista ja vaikuttajista.

1. Segregaation purku -ohjelman luominen ja toteuttaminen (samaan tapaan kuin samapalkkaisuusohjelma)

2. Työelämän tuominen kouluihin ja oppilaitoksiin, opinto-ohjaukseen ja peruskoulun aineen opetukseen, ml. materiaalia opettajille segregaatiosta ja stereotypioiden purkamisesta

3. TET-jaksojen kehittäminen segregaation lieventämisen näkökulmasta (esim.- yritysvierailut, yksi TET-jakso sp-eityypilliselle alalle, esittely luokassa), koulussa tasa-arvoyhteyshenkilö, yhteistyö myös kuntien rajat ylittäen, kirjataan tasa-arvosuunnitelmaan

4. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuden ottaminen osaksi myös opettajien täydennyskoulutusta

5. Hallituksen tasa-arvo-ohjelmiin vaikuttaminen yhdessä, olla aktiivinen ja vaatia niihin asioita

Ylen juttuun segregaatiosta haastateltiin SEGLI-hankkeen tutkijaa

Ylen julkaisi tänään jutun koulutuksen ja työelämän segregaatiosta. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan Ylen sivuilta: Suomessa on vallalla yhä jako naisten ja miesten töihin – katso, miten alat ovat juuttuneet sukupuoliin

Juttuun on haastateltu muun muassa SEGLI-hankkeen tutkijaa Inkeri Tanhuaa sekä Tilastokeskuksen Miina Keski-Petäjää.

Poiminta tekstistä:

"Nuorten koulutusvalintoja tutkinut Inkeri Tanhua kertoo, että nuoret perustelevat valintaansa useimmiten juuri kiinnostuksella, mutta valinnat tehdään pitkälti mielikuvien varassa.

Hän sanoo nuorten tietoja eri ammateista ja työelämästä ohuiksi. Peruskoulun tai lukion päättävät eivät tiedä, mitä kyseisessä ammatissa tai koulutuksessa tehdään ja millaisia taitoja siellä vaaditaan.

Jos ei ole tietoa, valitaan tuttuuden mukaan."