SEGLI - Tasa-arvon edistäminen ja segregaation lieventäminen koulutuksessa ja työelämässä
-kehittämishanke toimi vuosina 2016 – 2019. Vaikka hanke loppui 31.3.2019, ovat sen tuottamat lukuisat materiaalit ja tulokset edelleen ladattavissa ja luettavissa hankkeen nettisivuilla. Nettisivuja tullaan myös päivittämään, sillä osa hankkeen toteuttajista jatkaa vielä töitä aiheeseen liittyvien asioiden parissa.
Hanketta rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto ja sosiaali- ja terveysministeriö. Hankkeen tiedot löytyvät Eurasta koodilla S20698.
Tämän kertomuksen tarkoituksena on kertoa hankkeen toiminnoista kootusti ja innostaa lukijaa tutustumaan hankkeen materiaaleihin.
SEGLI-hankkeen perusajatus
SEGLI-hankkeen lähtökohtana oli kysymys siitä, miksi sukupuolenmukainen segregaatio on Suomessa niin voimakasta ja toistuu aina uusien sukupolvien koulutus- ja urapoluissa. Myös muunlainen, esimerkiksi etnisen taustan ja yhteiskuntaluokan mukainen segregaatio tuntui toistuvan. Lisäksi yleinen julkinen keskustelu segregaatiosta näytti jumiutuneen yksilökeskeiseen puheeseen, jossa korostettiin vain yksilöiden omia valintoja, eli kaikkien mahdollisuutta valita ja tehdä ihan mitä vain. Vastuu muutoksesta jätettiin siis nuorille ja siihen pyrittiin vaikuttamaan lähinnä erilaisin nuoriin kohdistuvin asennekampanjoin. Selvää kuitenkin oli, että kampanjat eivät riitä. Muutosta asiassa ei saada vain hokemalla samaa ja toivomalla, että nuoret yhtäkkiä muuttavat kaiken. Jos muutosta todellaan halutaan, on myös aikuisten tehtävä jotain! SEGLI-hankkeessa lähdettiinkin etsimään uudenlaisia vastauksia siihen, miten segregaatiota voidaan lieventää.
Tästä asetelmasta suunniteltiin kokonaan uudenlainen hanke - SEGLI. Hanke ei keskittynyt painostamaan ”väärin” valinneita nuoria valitsemaan toisin. SEGLI:läisten mielestä avainasemassa muutoksessa ovat aikuiset – poliitikot, työnantajat, opettajat, ohjaajat, vanhemmat ja työkaverit. Nuorten on vaikea toimia toisin niin kauan kun aikuiset ja heidän ylläpitämiensä organisaatioiden käytännöt jarruttavat muutosta. Hanke aktivoi sekä aikuisia että nuoria toimimaan aidosti tasa-arvoisemman tulevaisuuden puolesta.
SEGLI on ollut uudenlainen tasa-arvohanke myös siinä mielessä, ettei siinä käsitelty pelkästään sukupuolen mukaista segregaatiota, vaan otettiin huomioon myös esimerkiksi etnisen taustan ja luokan mukainen eriytyminen. Moninaisten tekijöiden tarkastelu toi syvyyttä sukupuolen mukaisen segregaation ymmärtämiseen ja purkamiseen. Tätä lähestymistapaa kutsutaan intersektionaalisuudeksi.
SEGLI-hankkeelle on ollut keskeistä, että kaikkein tärkein segregaation lieventämisen tavoite on tasa-arvo. Segregaatio on ongelmallista, koska se mahdollistaa eri ryhmien epätasa-arvoisen kohtelun. Kaikkein tärkein muutoksen kohde olikin tasa-arvon lisääminen. Lisäksi oikein toteutettu segregaation lieventäminen toki voi lisätä myös työmarkkinoiden toimivuutta ja joustavuutta, sekä yhteiskunnan hyvinvointia.
Kokemuksia oppilaitosten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöstä Kajaanissa ja Suomussalmella
Oppilaitosten ja varhaiskasvatuksen kehittämistyötä on tehty Suomussalmella, Kajaanissa, Kemissä ja Helsingissä. Kajaanissa oli mukana koko perusopetus, jossa työstettiin perusopetuksen yhteinen toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Perusopetuksen yhteisen suunnitelmaan valittiin kaksi päätavoitetta: segregaation lieventäminen ja sukupuoleen perustuvan ja seksuaalisen häirinnän ehkäisy. Lisäksi jokaisella koululla on oma suunnitelmansa ja niin halutessaan 1-2 omaa tavoitetta. Kajaanin työn tuloksena on syntynyt kuvaus koulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön prosessista, joka kuvaa myös työn luonnetta. Suunnitelmatyön rinnalla opettajille ja ohjaajille järjestettiin koulutusta tukemaan suunnitelmien laadintaa ja myös oppilaat osallistuivat muun muassa kyselyiden ja keskusteluiden muodossa suunnitelman tekoon. Olennaista työn onnistumisessa on ollut kuntatyönantajan sitoutuminen, tuki ja riittävät resurssit kehittämistyölle sekä konkreettinen suunnitelma työn jatkamisesta SEGLI-hankkeen jälkeen.
Lataa: Kajaanin kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017 - 2018
Kajaanin perusopetuksen lisäksi Kaukametsä opisto oli mukana SEGLI-kehittämistyössä. Kaukametsä opisto on vapaan sivistystyön opisto, joka teki sekin toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman hankkeen aikana.
Kainuusta kehittämistyössä mukana oli myös Ruukinkankaan peruskoulu Suomussalmelta. Ruukinkangas on iso koulu, joka kokoaa oppilaita laajalta alueelta. Myös Ruukinkankaalla laadittiin toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä järjestettiin koulutusta. Oppilaitoksen suunnitelman pohjana olivat oppilaille tehdyt tasa-arvokyselyt. Suunnitelman tärkeä elementti oli toimintaympäristön arviointi ja sen tuoma viitekehys perusopetuksen kehittämistyölle segregaation lieventämistyössä. Myös Ruukinkangas on sitoutunut jatkamaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä konkreettisella tasolla hankkeen jälkeen.
Kehittämistyö Kemissä
Kemissä kehittämistyötä tehtiin sekä perusopetuksen että esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Kasvattajille, opettajille, ohjaajille, oppilaskunnille, vanhemmille, sekä koulujen ja päiväkotien johdolle järjestettiin koulutusta, jonka myötä päiväkodit ja koulut arvioivat ja kehittivät toimintatapojaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmista. Kehittämistyön keskiössä oli tietoisuuden lisääminen ja sen myötä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvien kysymysten huomioiminen konkreettisesti arjessa. Esimerkiksi oppimisympäristöjen rakentamiseen liittyvät kysymykset nousivat esille ja tähän liittyvää kehittämistyötä Kemissä jatketaan hankkeen jälkeenkin. Myös lapset ja nuoret osallistuivat tasa-arvokeskusteluin, mikä toi lisää tietoa aikuisille lasten ja nuorten ajatuksista ja kokemuksista tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyen.
Stadin ammattiopiston tasa-arvotyö
SEGLI-hankkeen tukemana tehdyssä kehittämistyössä Stadin ammatti- ja aikuisopistossa tehtiin sellainen johtopäätös, että pelkkä keskitetysti opistotasolla tehtävä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämis- ja suunnittelutyö ei riitä. Tarvitaan toimijat eli agentit ison opiston kaikille kampuksille ja heidän kauttaan yhteydet kaikkiin toimipaikkoihin, jotta vuorovaikutus toimisi alhaalta ylös ja ylhäältä alas.
Oppilaitoksessa nimettiin kaksi tasa-arvoagenttia per kampus. Kun jokaiselle viidestä kampuksesta oli löytynyt kaksi agenttia, oli agentteja yhteensä kymmenen. Lisäksi mukana olevat kampusten koulutuspäälliköt lähtivät agenteiksi, ja näin saatiin joukkoon vielä 5 agenttia lisää. Agenttien avulla varmistetaan tasa-arvotyön jatkuvuus oppilaitoksessa myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Tasa-arvoagentit toimivat kukin omassa toimintaympäristössään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lähettiläinä, tiedon välittäjinä ja keskustelujen herättäjinä. Samalla tasa-arvoagentit yhdessä muodostavat oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän, joka päivittää oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman, tukee sen jalkauttamista kaikille kampuksille ja toimipaikkoihin ja seuraa sen toteutumista.
Hanke on onnistunut tavoitteessaan luoda ja vakiinnuttaa oppilaitokseen menetelmät tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön perustaan huomioiden koko henkilöstön sekä moninaisten opiskelijoiden kuulemisen ja osallistamisen tasa-arvotyöhön. Tästä myös esimerkkinä oppilaitoksessa toteutettava tasa-arvoviikko, joka järjestetään aina viikolla 12. Tasa-arvoviikolla järjestetään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden totetumiseen tähtääviä toimintoja, esimerkiksi paneelikeskusteluja, osallistavaa improvisaatioteatteria ja Teflon-testin teettämistä opiskelijoille.
Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin myös pääkaupunkiseudun eri ammattioppilaitosten verkostoitumiseen ja kokemustenvaihtoon tähtäävä kolmen ammattioppilaitoksen (Varia, Omnia ja Stadin ammatti- ja aikuisopiston) aluefoorumi alkuvuodesta 2019. Foorumin yhteydessä pääkaupunkiseudun ammattioppilaitosten opinnonohjaajat päättivät, että tapaamisia tullaan jatkossa järjestämään säännöllisesti.
Yhteistyö työllisyystoimijoiden kanssa
SEGLI-hankkeessa tehtiin yhteistyötä myös eri sektoreiden työllisyystoimijoiden kanssa. Työllisyyden edistämisellä ja siihen kytkeytyvillä toimenpideteillä ja kehittämistoiminnalla on merkittävä rooli sekä segregaatiota ylläpitävänä että parhaassa tapauksessa segregaatiota purkavana sektorina. Myös tässä työssä keskiössä oli niin kutsuttujen hoksautusten aikaansaaminen ja toimintatapojen arviointi ja kehittäminen muun muassa ohjauksen näkökulmasta, mikä on keskeinen osa käytännön työllisyyden edistämistä. Kemissä läntisen Lapin työllisyystoimijat osallistuivat heille suunnattuun tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen viestinnän työpajaan, mikä toteutettiin myös Kajaanissa. Lisäksi Kajaanissa järjestettiin koulutusta ja keskustelutilaisuuksia yhteistyössä alueen työllisyystoimijaverkostoa koordinoivan TYPO-koordinaatiohankkeen kanssa, jota Kainuun ELY-keskus vetää. Oulussa puolestaan järjestettiin mittava tasa-arvoseminaari yhteistyössä alueen ELO-ryhmän kanssa.
SEGLI-hankkeen tutkimus sukupuolenmukaisen segregaation syistä
SEGLI-hankkeessa toteutettu tutkimus on ollut hankkeen kehittämistyössä tärkeä tekijä ja viitekehyksen luoja. Koulutusvalintojen sukupuolenmukainen jakautuminen johtuu SEGLI-hankkeen tutkimuksen mukaan muun muassa siitä, että naiset ja miehet tutustuvat ennen ensimmäisiä koulutusvalintojaan työelämään hyvin rajallisesti, ja naisille ja miehille tulevat tutuiksi keskimäärin eri alat. Kun ala ei ole tuttu, sukupuolittuneet mielikuvat eri ammateista vaikuttavat valintoihin. Tutkimuksen tulokset on raportoitu laajemmin SEGLI-hankkeen nettisivuilla.
SEGLI:n tutkimuksen kokonaisuus on julkaistu erillisinä osasina hankkeen nettisivuilla tietosivujen muodossa, blogiteksteinä, sekä tutkimusraportin osina. Voit lukea tekstejä myös erillisinä, ja aloittaa mistä haluat.
Tietoa -osiossa hankkeen nettisivuilla julkaistiin kolmen sivun tuottama kokonaisuus: 1) Ammatillisen koulutuksen segregaatio lukuina 2) Teorioita segregaation syistä 3) Miksi sukupuoli vaikuttaa ammatinvalintaan?
Tietosivujen lisäksi tutkimuksen tuloksia julkaistiin blogiteksteinä, joita julkaistiin kaiken kaikkiaan kuusi. Tietosivut ja blogitekstit myös yhdistettiin tutkimusraportiksi, joka sisältää näiden lisäksi muutamia tutkimuksen toteutuksesta ja käsitteistä kertovaa sivua, jotka julkaistiin vain osana tutkimusraporttia.
Tutkimuksen käytännönläheisenä tuloksena syntyi yksi tuote, eli koulutusaineisto ”Sukupuolenmukaisen segregaation syyt ja keinoja segregaation lieventämiseksi”. Koulutusaineiston avulla voi keskustella koulutuksen sukupuolenmukaisen segregaation syistä ja lieventämiskeinoista. Koulutusaineisto on tarkoitettu ensisijaisesti aikuiskoulutukseen, esimerkiksi puheenvuoroihin opettajille tai muulle oppilaitosten henkilöstölle.
SEGLI-hankkeen tutkimusta varten haastateltiin opiskelijoita ja opettajia ammatillisessa oppilaitoksessa, sekä ammatinvalintapsykologeja TE-toimistoissa. Aineistoa kerättiin lisäksi nuorille aikuisille kohdennetulla verkkokyselyllä, jossa vastaajat kertoivat kokemuksiaan siitä, mitkä asiat olivat vaikuttaneet heidän ammattivalintoihinsa.
Asiantuntijaverkosto tuki hankkeen toimintaa
SEGLI-hankkeen yhtenä tärkeänä toimintamuotona oli laaja asiantuntijaverkosto. Se kokosi koulutuksen ja työelämän asiantuntijoita eri organisaatioista julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta yhteiseen keskusteluprosessiin, jossa selvitettiin ja pohdittiin eri näkökulmista sukupuolen mukaista segregaatiota suomalaisessa koulutuksessa ja työelämässä. Samalla asiantuntijaverkoston jäsenet pohtivat omia ja oman taustaorganisaation mahdollisuuksia purkaa segregaatiota käytännön toimenpitein.
SEGLI-hanke laati toimenpidesuosituksia segregaation lieventämiseksi
Sekä hankkeen asiantuntijaryhmän että SEGLI:n tiimi laativat toimenpidesuosituksia segregaation lieventämiseksi. Yksi SEGLI-hankkeen asiantuntijaryhmän suosituksista on, että Suomeen pitäisi koota valtakunnallinen segregaation purun ohjelma, joka kokoaisi eri toimijoita yhteen vähän samaan tapaan kuin valtakunnallinen samapalkkaisuusohjelma parhaillaan tekee. Kaikki toimenpidesuositukset löytyvät hankkeen nettisivuilta.
SEGLI-tiimi
SEGLI-hankkeen toteuttivat Marja-Leena Haataja, Eila Haataja ja Eija Leinonen (KoulutusAvain Oy), sekä Pia Berg, Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua (WoM Oy). Hanketta rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto ja sosiaali- ja terveysministeriö.
